Päihdehuollon työntekijöitä on Oulussa vain puolet siitä, mitä valtakunnallisissa laatusuosituksissa tavoitellaan. Avopalveluissa työntekijöitä on vajaat 20. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 laatimien päihdepalveluiden laatusuositusten mukaan tulisi olla kolme työntekijää 10 000 asukasta kohden. Oulussa tuo tarkoittaa 40 työntekijää.
"Virkojen saaminen on vaikeaa. Rahasta se on kiinni", avohuollon vs. palveluesimies Erkki Perkiö toteaa.
Sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-asiantuntija Merja Halonen pitää laatusuosituksia hurjina, vaikka myöntääkin, että Oulussa työntekijöitä päihdehuollossa on valtakunnallisesti katsottuna vähän.
Kuukausien jonot
Toukokuun lopussa hoitoon hakeutunut odottaa tällä hetkellä edelleen hoitoon pääsyä. Jonottajalle kolme kuukautta on pitkä aika. "Joidenkin asiakkaiden kannalta ratkaisevankin pitkä", Nuorten päihdeasema Redin ohjaaja, Vinkin vastaava työntekijä Johanna Timonen sanoo surullisena. Päivystykseen toki pääsee, mutta Timosen mukaan se ei kaikille riitä.
Merja Halonen pistää jonot osin keväällä uudistuneen kirjaamiskäytännön lukuun, ja muistuttaa, että hoitotakuuajan ylittäneitä jonossa on vain kolme henkilöä. "Tarvitsemme kuitenkin erilaista ja kokonaisvaltaista otetta päihdeongelmaisten hoitoon", Halonen sanoo. Hän luettelee tukun meneillään olevia valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia päihdehuollon kehittämishankkeita ja suunnitelmia. Jotain konkreettistakin on luvassa ensi vuoden alussa.
"Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensi vuoden talousarvioehdotukseen on esitetty neljän hoitajan lisäystä ja A-klinikan toiminnan vahvistamista", Halonen kertoo.
Asiakasmäärä kasvaa
Redin asiakasmäärä lisääntyi 2006-2007 kymmenisen prosenttia.
"1990-luvulla huumeet rantautuivat Ouluun. Hoitoon hakeudutaan yleensä 5-6 vuoden kuluttua aloittamisesta, se näkyy nyt hoitoon hakeutuvien määrässä", Halonen tietää.
Vinkissä on viime aikoina huomattu, että 18-19-vuotiaiden käyttäjien määrä on taas lisääntymässä
Puolella päihderiippuvaisista on myös mielenterveysongelmia, kuten masennusta. Johanna Timonen kehuu yhteistyötä mielenterveystoimiston kanssa.
Erityisesti molemmista ongelmista kärsiville tarkoitettuja hoitopaikkoja ei ole. Palveluita ostetaan jonkin verran esimerkiksi psykiatrisista sairaaloista.
Kaupungin kehittämishankkeissa kiinnitetään erityisesti huomiota ehkäisevään päihdetyöhön esimerkiksi kouluissa. "Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat avainasemassa huomaamaan ongelmat varhaisessa vaiheessa" Haasteena on myös tavoittaa nuoret kouluiän jälkeen. Meillä on 130 nuorta, jotka ovat saaneet pitkän aikaa toimeentulotukea. Tällaisille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnitellaan erityistoimia", Halonen selvittää.