Oulu Oulun kaupungin päihdepalvelut eivät kykene tarjoamaan apua kaikille sitä tarvitseville. Ongelma johtuu suurilta osin resurssipulasta, päihdehuollon avohoitopuolelta puuttuu kansallisiin päihdepalvelujen laatusuosituksiin verrattuna noin 40 virkaa. Avohuollossa vakituisia työntekijöitä on yhteensä 14. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimien suosituksien mukaan virkoja tulisi olla noin 54.
Kaupungin päihdetyön johtajan Tuula Hurstin mukaan vähäiset voimavarat vahingoittavat pahimmin nuoria, sillä työvoiman puute näkyy nuorten päihde ja huumeasema Redi 64:ssä ja A-klinikalla.
"Suurin ongelma meillä on kuitenkin sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat olleet katkaisuhoidossa ja tarvitsisivat sen jälkeen hyvin tuettua asumista. Tällaista pienimuotoista asuntolatyyppistä ratkaisua meillä ei ole näillä resursseilla varaa tarjota ollenkaan. Lastensuojelun tarpeessa olevia päihdeperheitä ei ole myöskään aikaa tukea. Kotikäynneille ehditään mukaan vain harvoin, tuskin koskaan", Hursti sanoo.
Ladullisesti palvelut ovat hänen mukaansa kunnossa.
"Kaupungin päihdepalvelut ovat varsin monipuoliset resursseihin nähden, mutta kun tekijöitä on vähän, jää aina jotain tekemättä", hän sanoo.
Lama tuntuu edelleen
Paikalliset alkoholihaittojen ehkäisyyn ja hoitoon liittyvät tehtävät ovat Suomessa pääosin kuntien vastuulla. Oulusta palveluita ajettiin rajusti alas laman myötä 1980-luvun lopulla, jolloin virkoja ja pidempiaikaista hoitoa tarjoavia hoitokoteja lakkautettiin. Lähikunnissa palveluja on ollut aina niukalti.
Viimeisinä kahtena vuotena valtiolta on saatu päihdehuoltoon korvamerkittyä kehittämisrahaa ja uusiin palveluihin on voitu hitaasti panostaa.
"Päihdepalvelut ovat kuitenkin olleet laman jälkeen todella huonoissa vetimissä", sanoo Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvos Marja-Leena Kärkkäinen. Hänen mukaansa päihdehuollon virkojen lisäämistä tulisikin Oulussa harkita.
"Resursseja nämä ihmiset tarvitsevat", Kärkkäinen sanoo.
Lisää valtion rahaa ei kuitenkaan ole luvassa. Kärkkäisen mukaan kuntien ainoa vaihtoehto on priorisoida ja miettiä mihin rahaa oikeastaan tarvitaan.
Myös hoidon
tarve kasvaa
Alkoholin kulutus on veronalennuksen jälkeen kasvanut. Vuoden alusta elokuun alkuun mennessä Alko oli myynyt väkeviä viinoja yli 22 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa aikaa enemmän.
Tämän kesän aikana on uutisoitu myös huostaanottojen, päihtyneiden säilöönottojen ja rattijuopumusten määrän lisääntyneen.
Nuorten päihde- ja huumeasema Redi 64:n johtaja Kari Matila toteaa, että viestit kouluista ja kodeista kertovat entistä nuorempien pääsevän käsiksi vahvoihin alkoholijuomiin ja että tämä näkyy pian myös päihdeasemalla.
Redissä päihdehuollon resurssipula tuntuu lähinnä puuttuvina hoitomuotoina. Sosiaalihuollon ja lastensuojelun kenttätyötä ei ehditä tehdä niin usein kuin olisi halua ja tarvetta. Myös kuntouttava ryhmähoito jää järjestämättä.
"Laajemmin ajateltuna pahin puute on tuetuista asumispalveluista. Oulussa on ainoastaan Kenttätien ensisuoja ja Timosenkodin asuntola. Tämä on ensimmäinen seikka johon tulisi panostaa", Matila sanoo.
Hän painottaa, että asumispalvelujen järjestäminen olisi enemmänkin säästö kuin kulu, sillä ilman tuettua asumista päihdeongelmainen ei saa tarpeeksi jatkuvaa apua. Tällöin lyhyempiaikaista laitoshoitoa tarvitaan entistä useammin.
