Kalevan juttusarja kertoo, miten muutamien pohjoissuomalaisten kaupunkien valtuustot ovat vastanneet heikkenevän kuntatalouden haasteisiin. Tämä juttu on sarjan ensimmäinen.
Oulu Oulun kaupungin päättäjät ovat yksimielisiä siitä, että kaupungin talous tiukkenee.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen lyö pöytään kovat madonluvut. Epäsuhta käyttömenojen ja -tulojen välillä pamahtaa kriisiksi, jos muutosta ei saada aikaan.
"Parin kolmen vuoden päästä on katastrofi, vaikka sellaista ei ole vielä."
Vuoden 1997 pohjakosketus herätti, mutta sen jälkeen kaupungilla meni kovaa. Rahaa miltei satoi säkkiin joinakin vuosina. "Siitä johtuen kriisitietoisuus ei ole välttämättä hyvä", kaupunginjohtaja muotoilee.
Menot tulojen
mukaan
Kaupunginvaltuuston hallitukselle palauttaman strategian talousviesti on lyhyt ja selkeä: menot tulojen mukaan eikä lisää velkaa.
Menojen ja tulojen kasvun epäsuhta on viime vuosina ollut noin neljä, viisi prosenttiyksikköä, mikä tekee käyttömenoissa yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtuuston puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) ja Reijo Sallinen (kok.) ovat samoilla linjoilla.
"Strategiassa realiteetit on tunnustettu. Sitä pitää toteuttaa."
"Kuntien talous on lujilla, mutta emme onneksi ole ollenkaan heikoimpien kuntien joukossa", Mervi Tervo (vihr.) löytää valopilkun.
"Vanhempi valtuustokaarti on aika hyvin perillä, mutta uusi kaarti ei ole. Syksyn budjetissa näkyy kokonaisuus, miten käy", Reijo Sallinen sanoo.
"Monenlaisia madonlukuja meille on ladeltu seminaareissa", vihreiden Mervi Tervo vakuuttaa. "Ei varmaankaan kenellekään ole epäselvää, miltä näyttää", hän sanoo.
Syksyn budjetti
tiukempi
Kaikki antavat vanhalle valtuustolle kohtuulliset arvosanat talouden hoidosta. Jatko vain pelottaa. Uusi valtuusto ei ole pystynyt vielä tekemään mitään päätöksiä talouslinjan reivaamiseksi. Talouden realiteetit on tunnustettu valmisteilla olevassa kaupunkistrategiassa, joka on sopeuttava.
Budjetti on vanhan valtuuston käsialaa. Kaikki odottavat mielenkiinnolla syksyn budjettia.
"Syksyn budjetti on tiukempi kuin nykyinen", Matti Pikkarainen sanoo.
"Ei hyvältä näytä. Viime valtuusto oli varsinasta toiveiden tynnyriä", Reijo Sallinen epäilee.
Ainakin lähiajat oululaiset saavat nukkua yönsä rauhassa. Päättäjät uskovat, että palveluja ei tarvitse ainakaan merkittävästi supistaa. Toimintojen tehostaminen riittää.
Ei isoja eroja
keinoissa
Toimintojen virtaviivaistaminen, kaupungin käyttämän tilaaja-tuottajamallin laajentaminen sekä seutuyhteistyö ovat päättäjien lääkkeitä talousahdinkoon. Pieniä poliittisia vivahde-eroja löytyy.
Kokoomuksen Reijo Sallinen veisi sopimusohjauksen ja kilpailuttamisen mallin laajemmalle kuin esimerkiksi vihreiden Mervi Tervo. Seudun kuntien yhteistyö on tällä hetkellä kaikkien huulilla oleva mantra. Ei kuitenkaan yhteistä kuntaa, se on hallitseva mielipide.
"Vain lääkärinhoitoa tarvitsevat potilaat lääkärille", Pikkarainen korostaa.
Mervi Tervo vannoo ennaltaehkäisevän työn nimeen. Hän ei ole valmis karsimaan peruspalvelujen investointeja, mutta virastotaloa ja palloiluhallia voitaisiin lykätä ja harkita.
Oulun imagoon
uskotaan lujasti
Päättäjät kehuvat Oulun imagoa rinta rottingilla. "Ei siinä ole paljon parannettavaa. Olemme voittaneet monia kilpailuja", Pikkarainen kehaisee.
"Oulun imago on aivan liian teknologiapainotteinen. Kulttuuria mukaan. Ennen oli näyttelyjä ja katutoimintaa", Mervi Tervo valaa jäitä hattuun. "Mihin kulttuuri on unohtunut?"
"En taatusti ota mukaan", Nenonen vastaa kysymykseen siitä, seuraavatko pakit saanut strategia ja budjettikirja mukana lomalle. "Löysin rantein torille aamukahville", on Pikkaraisen lomanviettoresepti.
Sallinenkaan ei aio politiikan vapaallaan paljon uhrata ajatuksia kaupungin taloudelle. Sen sijaan äitiyslomalla oleva Tervo myöntää, että talousasioitakin tulee kesällä mietittyä.
PEKKA KARJALAINEN