Oulu
Oulun seudun it-osaaminen ja kilpailukyky on maailman huippua. Tulos/kustannus -suhteella Oulun seudun kanssa pystyvät kilpailemaan tasapäisesti ainoastaan eräät aasialaiset it-keskukset, arvioi oululainen pitkän linjan it-ammattilainen, 23 vuotta Nokiassa työskennellyt ja nyt sapattivapaalle jäänyt Eero Vallström.
Erityisesti Oulussa tiedetään, että täkäläinen menestys on nojannut tuloksekkaaseen korkeakouluopetukseen, sekä tehokkaaseen tutkimus- ja kehitystoimintaan yhdistettynä hyvään paikalliseen yhteistyöhön ja sinnikkyyteen. Epäonneksi eräs tärkeä tekijä on vain rapautumassa koko maassa, kun Suomessa tutkimus- ja kehitystyön julkinen rahoitus suhteessa bkt:hen on kymmenessä vuodessa romahtanut puoleen.
Suomessa julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus on reippaasti alle läntisten teollisuusmaiden tason sekä myös alle EU:n keskitason.
Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi tutkimuksen ja kehityksen julkisen rahoituksen osuutta on väistämättä nostettava lähemmäs tärkeimpien kilpailijamaiden tasoa, Vallström näkee.
Oululaisten
kyvykkyys huippua
Teknologiakaupungissa viime aikoina levinnyt huoli Oulun tulevaisuudesta ei kuitenkaan tartu Eero Vallströmiin. "Jos oululaista tuotekehityskyvykkyyttä verrataan länsimaihin, se on yksinkertaisesti parasta", hän määrittää.
Syyskuun alkuun saakka Nokiasta sapattivapaalla oleva Eero Vallström ei halua perustella väitettään tämän tarkemmin, mutta myöntää näkemyksen taustalla olevan riittävästi "omaa kokemusta".
Oulussa tehty tuotekehitystyö on siis laadukasta ja kustannuksiltaan matalampaa kuin useimmissa muissa länsimaissa. Se tuo kilpailukykyä ja muodostaa myös jatkossa selkärangan menestykselle kunhan jatkamme panostamista huippuosaamiseen ja löydämme kulloinkin sen parhaan tavan hyödyntää sitä, hän näkee.
Myös it-tuotannon alueella Eero Vallström antaa Oulun seudulle kohtuullisen hyvät pisteet: "Taso on muiden länsimaiden luokkaa, mutta sitten huomattavan paljon kalliimpaa kuin useissa Aasian maissa."
Tuotannon säilymiseen alueella, Oulun seudulla kuin koko Suomessakin, on kieltämättä tiettyjä uhkia, "mutta läheskään kaikkea mahdollista ei ole vielä tehty", hän näkee.
Tutkimus- ja kehitystyön lisäksi Oulun seudulla pitää ja kannattaa säilyttää myös tuotantoa.
"Mutta sen on oltava huipputekniikkakeskeistä ts. vahvaa osaamista vaativaa - eikä työvoima- ja kuljetuskuluilla saa olla tuotteissa suurta merkitystä", Vallström rajaa. Vain näillä ehdoilla pystytään kilpailemaan Aasian halvan työvoiman maiden kanssa, hän sanoo.
Oululaisen huippuosaamisen näyttävimmät tulokset on toistaiseksi saavutettu matkaviestinalalla ja sen kehitys jatkuu voimakkaana. Juuri tällä hetkellä matkaviestinnän alueella kasvun suunta kulkee kiihtyvästi palvelujen suuntaan, ja siihen on Oulun alueella jo reagoitu kiitettävästi. Samalla tarvittaisiin polkuja jo uusille kasvualoille jotta kovaan kasvuun tottunut Oulun seutu saisi lisää 'purtavaa'.
Uusien kasvu alojen nimeäminen on hänen mukaansa vaikeaa, niinpä mahdollisuuksien kasvattamiseksi Eero Vallström tukeutuisi jo kerran koettuun - vahvaan osaamiseen ja yhteistyöhön
Tutkimus- ja kehitystyö
luo kultajyviä
Oulun seudun lähimennyt on täynnä menestystä, eikä lähitulevakaan huolestuttavalta näytä, silti uusi kasvualue pitäisi jo löytää, Eero Vallström näkee.
Tutkimus- ja kehitystyö luo aina uutta pohjaa menestykselle ja hyvinvoinnille, niinpä T&K:n julkinen rahoitusosuus pitäisi Vallströmin mielestä palauttaa Suomessa mahdollisimman nopeasti entiselle tasolleen. "Tällä tavoin stimuloimme yrityksiä uusien teknologioiden ja tuotteiden luomiseen ja alennamme yrityskohtaisia riskejä. Näistä sitten lopulta löytyy niitä kultajyviä, jotka johtavat kasvuun, työllistämiseen ja hyvinvointiin."
Matkaviestintä on edelleen kasvuala, sen laajentuminen on vain hetkellisesti pysähtynyt. Vallströmistä on mukavaa, että sen myötä kehittynyttä oululaista osaamista "voidaan soveltaa muillakin elektroniikan tai high techin alueella".