Oulu aikoo selvittää, kiinnostaisiko muita suuria kaupunkeja laatia yhteisiä tilastoja opetustoimensa hallinnon kuluista. Oulun kaupungin opetustoimenjohtajan Pekka Pasasen ja hallintojohtajan Mika Penttilän mukaan vertailukelpoisia tilastotietoja ei ole tällä haavaa löydy, sillä esimerkiksi kuntien koot, tilastointitavat, opetustoimen hallinnon organisointi ja vuodet vaihtelevat suuresti.
"Kunnat ovat täysin erilaisia. Totuudenmukaisen kuvan antavia vertailutietoja ei ole", Pasanen kuvailee.
Kuusi Suomen suurinta kaupunkia eli niin sanotut "siksbäck"-kunnat ovat 2000-luvun alkuvuosista lähtien keränneet yhteisiä opetustoimen tilastoja muun muassa annettavien opetustuntien määristä, oppilasryhmien koosta, kouluruokailun kustannuksista ja koulumatkakuluista. Hallinnon kuluja ei ole tarkasteltu.
"Ne eivät ole yksinkertaisesti olleet tarpeeksi kiinnostava asia", Pasanen jatkaa.
Miehet sanovat, että Oulu aikoo nyt kysyä, löytyisikö muista kunnista kiinnostusta kyseisten tietojen keruuseen.
"Onhan kuntalaisilla oikeus tietää, mihin heidän rahojaan käytetään."
Kaleva tarkasteli lauantain lehdessä Oulun kaupungin opetustoimen sisäisen hallinnon kulujen kehittymistä vuosina 2001--2008 ja vertasi sitä viiteen muuhun Suomen suurimpaan kaupunkiin.
Tämänkaltainen tarkastelu antaa liian synkän kuvan Oulun sisäisen hallinnon kuluista, Pasanen ja Penttilä painottavat. Heidän mukaansa taulukoista havaittu ja julkisuudessa kohuttu hallinnon kulujen kasvu selittyy hyvin pitkälti kirjaamistekniikassa tapahtuneella muutoksella.
Lue lisää keskiviikon Kalevasta!