Nelisen vuotta sitten kaupungin laajuisesti alkanut omalääkärijärjestelmä on vaikeuksissa Oulussa. Nopea väestönkasvu on suurentanut omalääkäreiden väestövastuualueita kohtuuttomasti ja työtaakka on niin suuri, että se näkyy jo hoitotyössä.
"Olen huolissani. Kyllä kaikki saavat akuutin hoidon, mutta kyllä se niin on, että maailmassa aina äänekkäimmät pärjää. Vanhukset, lapset ja muut huono-osaiset jäävät heikoimmalle", sanoo vastaava lääkäri Auli Mylly keskustan terveysasemalta.
Myllyn mukaan tilanne on jo niin vaikea, että omalääkäriksi on vaikea saada uutta väkeä. "Sama tilanne koskee kyllä koko terveydenhuollon henkilökuntaa."
Hiironniemi tyytyväinen
Myös Lääkäriliitossa ollaan kiinnitetty huomiota Oulun tilanteeseen. Omalääkäri- ja väestövastuuasioista vastaava apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas sanoo, että Oulun ongelmat ovat tyypillisiä kasvukeskukselle.
"Väestöalueet ovat liian suuria ja lääkäreiden rasitus kasvaa. Kun yksi lääkäri lähtee pois, tulee ongelmia", Kangas pohtii.
Palveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi on hämmästynyt omalääkärijärjestelmän arvostelusta. Hiironniemen mukaan Oulussa tilanne on kaikin puolin hyvällä tasolla ja hän on tyytyväinen järjestelmän toimintaan. "En ole tämmöistä kritiikkiä kuullut. Olen juuri päinvastaista mieltä, sillä kaikilla mittareilla mitattuna Oulussa ollaan hyvässä asemassa koko maahankin verrattuna", Hiironniemi painottaa. Hän kertoo, että palvelujen toimintaa seurataan säännöllisin tutkimuksin ja ne osoittavat tilanteen hyväksi.
Hiironniemen mielestä lääkäreitä on riittävästi ja uusia on saatu vuosittain väkiluvun kasvun myötä. Tärkeää Hiironniemen mukaan on, että jonotusajat omalääkärille ovat onnistuneet lähes tavoitteiden mukaisesti. Samana päivänä lääkäriin pääsee 97 prosenttia kiireellisistä potilaista. "Päälinja on se, että nyt pidetään yllä tämä järjestelmä eikä muutoksiin ole tarvetta."
Väestömäärä suuri
Avoterveyden palveluyksikön vs. palveluyksikköpäällikkö Leena Uusitalo myöntää, että omalääkärijärjestelmässä on puutteita. "Lääkäreiden vaihtuvuus ei ole hyvä asia asiakkaan kannalta."
Uusitalon mukaan Oulussa väestömäärä on liian suuri per omalääkäri. Lähivuosina tavoitteena on omalääkärin hoitaman väestömäärän pienentäminen. Tämä vaatii uusia virkoja, mutta niistä ei ole päätöksiä. Tähän asti lääkäreitä on saatu lisää noin yksi vuodessa, eikä Uusitalo ole kovin optimistinen. "Aina on pitänyt kovasti perustella uuden viran tarvetta."
Uusitalo korostaa, että lähiaikoina parannuksia on tulossa terveysasemien puhelinajanvaraukseen, jotta asiakkaat pääsisivät paremmin varaamaan aikoja.
Omalääkärijärjestelmässä ei ole määritetty, kuinka suurta asukasmäärää yksi lääkäri voi hoitaa. Mikko Kankaan mukaan Oulussa omalääkärin väestöalue on 2112 ihmistä. Tilanne ei ole kovin paljon parempi Oulun lähikunnissakaan. Esimerkiksi Kempeleessä luku on 1 654, Muhoksella 1 980 ja Raahessa 1 701. Kankaan mukaan esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa jo 1 500 ihmisen väestöaluetta pidetään suurena.
"Työmäärä pitäisi pystyä rajaamaan. Työnantaja on ollut piittaamaton eikä ole lisännyt virkoja."
Auli Mylly pitää järjestelmää periaatteessa hyvänä, mutta todellisuudessa tilanne on vaikea. Uusia tehtäviä tulee jatkuvasti lisää mielenterveys- ja erikoissairaanhoidon puolelta eikä ennaltaehkäisevään työhön jää mahdollisuuksia. "Toivoisin, että poliittiset päättäjät tekisivät päätöksen, että mitä me hoidetaan, niin voitaisiin hoitaa se sitten hyvin."
Kankaan mielestä Oulussa voitaisiin kokeilla jossain kaupunginosassa Tanskan ja Norjan mallin mukaista järjestelmää, jossa lääkäri toimisi itsenäisenä ammatinharjoittajana.