Oulun vuosia kestänyt muuttovoitto on kääntynyt alkuvuonna lieväksi tappioksi . Pohjoisen ihmeeseen muutti kesäkuun loppuun mennessä 3618 ihmistä, kun taas Oulun ulkopuolelle kampsunsa rahdanneita oululaisia oli 150 henkeä enemmän. Toki Oulun väkiluku kasvoi edelleenkin hieman, koska kaupungissa syntyi alkuvuonna noin 450 henkeä enemmän kuin kuoli.
Vaikka opiskelijat nostavat tilastot loppuvuonna plussalle, on suunta kuitenkin selvä. Vielä viime vuonna vastaavan ajan muuttotase osoitti 250 ihmisen voittoa. Oulun muuttovoitto oli korkeimmillaan toissa vuonna, jolloin se oli yli 2 000 henkeä. Viime vuonna kaupungin muuttovoitto oli yli 1500 henkeä.
Sama suunta näkyy monissa maan keskuksissa. Niinpä Helsingin muuttotappio oli alkuvuonna reilut tuhat asukasta. Jonkin verran pakkasen puolelle menivät myös Jyväskylä, Kuopio ja Turku. Suurista keskuksista ylsivät voitolle puolestaan Tampere, Espoo ja Vantaa.
Myös Oulun lähikuntien muuttovoitto on hidastunut, mutta ei paljoa. Eniten muuttajia nappasivat alkuvuonna Kiiminki ja Liminka, mutta myös Oulunsalo ja Haukipudas seurasivat lähituntumassa. Kaupungeista myös Raahe kärsi reilusta muuttotappiosta.
Myös maakunnan suunta oli ylöspäin. Liki puolet Pohjois-Pohjanmaan kunnista pääsi nauttimaan alkuvuonna tosi harvinaista muuttovoiton herkkua.
Kainuussa kuitenkin ainoastaan Ristijärvi pääsi plussalle. Lapissa plussalle pääsivät Enontekiö, Keminmaa, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Utsjoki ja Ylitornio. Isoimmat kaupungit Rovaniemi, Rovaniemen maalaiskunta, Kemi ja Tornio puolestaan kärsivät muuttotappiosta.
Muuttoliikkeessä näkyvät suhdanteet
Yliaktuaari Matti Saari tilastokeskuksesta sanoo, että muuttoliike on selvästi tasaantunut, vaikkakin opiskelijavirrat parantavat syksyllä jonkin korkeakoulupaikkakuntien tasetta. Tilanne on muuttunut, koska esimerkiksi Oulun ja Helsingin kesäkuun lopun tilanne oli vielä vuosi sitten reilusti plussalla.
Myös suurten keskusten ympärillä olevat rengaskuntien imu on hiipunut. Oulun lähikuntien vauhti on kuitenkin pysynyt liki ennallaan.
Uutta on, että myös maakuntien aikaisemmin voimakkaisiin muuttotappiokuntiin muutetaan, ja hyvin monet niistä ovat kääntäneet kurssiaan muuttovoittoihin. Lisäksi monien aikaisemmin suuria muuttotappioita tappioita kärsineiden maakuntien tappiot ovat tasaantuneet. Näitä ovat muun muassa Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu ja Kymenlaakso.
Saari uskoo, että muutokset johtuvat siitä, että noususuhdanne ja kysynnän kasvu näkyvät maaseudulla paljon hitaammin kuin muualla. Kun nyt etenkin suurissa keskuksissa näkyy it-taantuma, vähemmän teollistuneissa maakunnissa kotimarkkinateollisuus porskuttelee vielä nousun katveessa. Näkyvissä oleva noususuhdanne lisää muuttoliikettä jatkossa, uskoo Saari. "Silloin epätasapaino jyrkkenee taas keskustan ja maaseutualueiden välillä."
Oulussa muuttotappion syyt aiotaan selvittää
Suunnittelija Kimmo Väisänen Oulun kaupungilta uskoo, että väestönkasvu jatkuu edelleen, mutta hitaampana kuin viime vuonna ja ennätysvuonna 2000.
Opiskelijat kääntävät käppyröiden suuntaa syksyllä. Toisaalta Oulun korkea syntyvyys pitää huolen siitä, että väkiluku ei suinkaan lähde alaspäin. Väisänen ei halua kuitenkaan lähteä ennustamaan, miten oululaisten määrä kasvaa.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen ei pidä muutosta kovin vakavana asiana, joka aiheuttaisi kaupungin puolelta nopeita johtopäätöksiä. "Tämä on kuitenkin signaali, jonka syyt pitää selvittää." Kyse myös seutukunnan sisäisestä muuttoliikkeestä, jossa lapsiperheitä menetetään naapureille. Se on jatkunut suunnilleen normaalina, kun taas sisäänmuutto on hidastunut.
Nenosen mukaan esimerkiksi kaupungin asuntotuotanto ei ole hiipunut tai jotain muuta radikaalia tapahtunut, vaan muutos johtuu yleisistä talouden suhdanteista.
"Huimat, jopa kolmen prosentin kasvut, ovat olleet kaupungin palvelujen järjestämiselle raskaita. Paras vuotuinen kasvuvauhti olisi reilut 1 000-1 500 asukasta, eli 1-1,5 prosenttia. Prosentti väkiluvun kasvua olisi luonnollista syntyneiden enemmistöä ja puoli prosenttia muuttovoittoa."