Oulun murre voi murreharrastaja Raimo Ritolan mukaan erittäin hyvin. Vanha oulunkieli sai aikoinaan omaleimaisuutensa kaupungin runsaasta ruotsalaisväestöstä, viime aikoina vaikutteita ovat tuoneet tuhannet muuttajat eri puolilta Suomea. Englannin kieli ja internet-sanasto kuuluvat myös, mutta niiden vaikutuksista on turha huolestua.
"Murteellahan se hyökkäys on torijuttu. Akentat ja lopalisaattiot, mehän sanomma ne palijo helepommin. Ei tartte ruveta hienostelemmaan."
Ritola luotsaa murrekerhoa Keskusta-Heinäpään asukastuvan lisäksi Intiön hoivakodissa, missä murteen muistelu auttaa jo puheensa kadottaneita tarttumaan sanojen maailmaan nuoruudesta tuttujen ilmausten kautta. Hiljattain myös kaupungin vanhustyön ohjaajat ovat alkaneet kokeilla puheenelvytystä Ritolan menetelmällä Lassinkartanossa ja Tuirankartanossa.
Parhaillaan Raimo Ritola virittelee murrekerhon toimintaa Rajakylän asukastuvalle. Näyttelemistä ja kirjoittamista harrastava Ritola huolestui virkamiehen työssä byrokratisoituneesta ilmaisustaan ja alkoi perehtyä murteeseen rikastuttaakseen kieltään. Oman kielen elvyttäminen on johtanut laajan, yli viiden tuhannen murresanan aineiston kokoamiseen.
Oulun murteen uusia piirteitä on kaksoiskonsonantin hiipiminen puheeseen etelästä päin. Rotuaarilla tai "rotuvaarilla" kulkiessaan voi nähdä nuorten kulkevan "käsi kädessä" eikä "käsi käjesä" kuten avojalakanen sanoisi. Kaupungissa on olemassa i-koulukunta ja j-koulukunta, joista edellinen sanoo äänestäneensä "oikiiaa puoluetta", kun jälkimmäinen äänestää "oikijaa puoluetta".
"Kaikki mikä suusta tulee, on oikein", Ritola hillitsee kielestä niin kovin helposti alulle lähteviä väittelyitä siitä, mikä on oikea murteellinen kieliasu.
Yhden asian murrekerholaiset ovat valmiit lakaisemaan kartalta - tai aapisista. D-kirjain ei ole löytänyt sijaansa Oulusta, eikä löydä, mikäli se murrekerholaisista on kiinni. He aikovat julistaa Oulun d-vapaaksi alueeksi.
"Siihen on lokot tekkeillä ja voitas laittaa kyltit tuonne alueen reunoille, että tämmönen alue on. Laulajat saisivat luvan käyttää äänenavvauksesa deetä, mutta suletuisa tilosa vain."
Ritolan mukaan ajatus d-vapaasta alueesta perustuu myös historiallisiin faktoihin. D-kirjain on Ritolan kertoman mukaan "ympätty", suomen kieleen aikoja sitten mahtikäskyllä ylhäältä päin.
Tosikkous ei vaivaa murrekerhon väkeä, vaikka murteisiin äidinkielenä liittyy kipeitäkin asioita. "Ennen oulun murteen ruotsalaisvaikutteita pidettiin hienosteluna ja täältä muualle lähtiessä niitä koitettiin peitellä", Ritola kertoo.