Oulun seudulla on vahvuuksia, joita tarvitaan matkailijoita vetävän kohteen rakentamisessa. Ensinnäkin liikenneyhteydet ovat kunnossa: lentoliikenne on vilkasta, tieyhteydet hyvät ja rautatie tulee kolmesta suunnasta.
Kulttuuri- ja ostostarjonta ovat laaja etenkin Oulussa, vaikka Haaparanta haastaakin Oulun pohjoisen vetävimmän ostoskaupungin aseman. Majoituskapasiteettiakin on seudulla niin, ettei kenenkään tulon pitäisi siihen kaatua.
Sitten on puutteita, joista osaan voi vaikuttaa mutta osan kanssa on opittava elämään tai käännettävä ne voitoksi. Alueella ei esimerkiksi ole - nimenomaan Oulussa ja sen lähiympäristössä - sellaisia luonto- eikä elämyskohteita, jotka yleisesti tunnettaisiin ympäri maata saati ulkomailla. Monia pienempiä kohteita kyllä on.
Oulun seudun matkailullinen vetovoima pitää siksi rakentaa monesta osatekijästä. Jotta nämä pääsevät esille, tarvitaan taitavaa markkinointia. Seudun matkailumarkkinoinnissa otetaan nyt uutta askelta, kun työtä tekemään on perusteilla uusi yhtiö.
Yhtiö on tietysti vain työkalu, ei ratkaisu. Mutta jos yhtiön avulla saadaan matkailuyritykset puhaltamaan yhteen hiileen ja kyetään luomaan markkinoinnille mieleen jäävä ilme, on päästy eteenpäin. Yhtiötä pystyyn nostavalla Juha Tanskasella on näyttöjä muun muassa Vuokatin markkinoinnista. Nyt niistä opeista on toivottavasti iloa Oulun seudulle.
Oulun seudun matkailuun on viime vuosina pyritty nivomaan myös Pudasjärvi ja Syötteen alue. Ne tuovat tarjontaan lisäarvoa. Syötteen ja Oulun tiiviin linkittämisen pysyvä haaste vain on, että Suomen eteläisempään tunturiin on Oulusta pitkälle toistasataa kilometriä.
Oulussa elämysmatkailun kovin potentiaali on Hietasaaren-Nallikarin suunnassa. Hyvin liikkeelle lähtenyt perhekohde Talvikylä kertoo, että uuden, toimivan idean ei tarvitse olla vallankumouksellinen.
Vakavaan harkintaan kannattaa ottaa Tietomaan siirto Nallikariin. Koossa olisi silloin jo vetovoimainen yksittäisten kohteiden ympärivuotinen keskittymä.
Viime vuoden tilastojen mukaan Nallikarin leirintäalueen kävijämäärä putosi, kun norjalaiset jäivät tulematta "rivieralleen". Alueen puut tuskin olivat siihen pääsyy vaan halvan kruunun synnyttämä vetovoima Ruotsin merenrantakohteisiin. Silti leirintäalueen viihtyisyyttä pitää kehittää kävijäpalautteen perusteella. Jos vuonojen karuilta rannoilta tulevat norjalaiset eivät kaipaa puita, kaadetaan niistä osa nurin.
paakirjoitus@kaleva.fi