Oulun Maikkulan entisen kasarmialueen asemakaava on loppusilausta vaille valmis. Kaavaehdotus on ollut jo nähtävillä eikä siitä jätetty muistutuksia. Niinpä tekninen lautakunta esitti tiistaina Maikkulan kasarmin asemakaavan muutosta kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi.
Uuden kaavan perusteella Kangaskontiontien varteen voidaan rakentaa kolme uutta omakotitaloa. Tammikuisessa esittelytilaisuudessa taloista napistiin, mutta yhtään muistutusta asiasta ei lopulta tullut. Puheeksi asukastilaisuudessa nousivat myös kaksi rantasaunaa.
Toinen 60 neliön sauna on jo ollut vuosikymmenet Oulujoen törmällä, mutta sen ja joen väliin voidaan rakentaa uusi 90 neliön sauna. Kaavassa saunarinne merkittään Maikkulanrinne-nimisen kadun joen puoleiselta osalta asumista palvelevaksi yhteiskäyttöalueeksi.
Itse kasarmirakennusten suojelu jatkuu. Suojelualueen ulkopuolelle jää kasarmin etelälaidan Äkseerauskenttä, joka kuuluu jo aiemmin kaupungille lunastettuun puistoalueeseen.
Venäläisten kasarmi
Maikkula rakennettiin Venäjän armeijan 14. reservikomppanian kasarmiksi 1882. Se on lähes ainoa niistä 32 kasarmista, joita rakennettiin Suomeen vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella reservikomppanioille. Reservikomppanian harjoittelualueena Maikkula oli 1883-1901, jolloin tarkk'ampujapataljoona lakkautettiin ja alue siirtyi venäläisen sotaväen käyttöön aina 1918 saakka.
Maikkulassa oli Oulun lääninvankilan varavankila vuoteen 1923. 1920-luvulla Maikkulaan majoitettiin Neuvostoliitosta tulleita pakolaisia ja vienankarjalaisten pakolaishuoltolana kasarmi oli 1923-1970. Maikkulassa toimi pienten lasten heimokoulu 1922-1940, jonka jälkeen Maikkula oli 1970 saakka Vienan Karjalan pakolaisten vanhainkotina.
Nykyisin alue on yksityisen kiinteistösijoittajan omistuksessa. Valtio luopui siitä 2000. Maikkula on ollut aiemmin myös Oulun yliopiston virkistys- ja koulutuskäytössä sekä varastoina.