Kalevan urheilusivulla 7.10. oli laaja artikkeli Oulun liikuntapaikkahankkeista. Oululaiseen tyyliin lähes kaikki suunnitelmat ovat elitistisiä ja mahtipontisia, korkean kynnyksen kohteita. Ne ovat kalliita rakentaa ja ylläpitää. Lähiliikuntapaikat ja kaiken kansan urheilupaikat ovat mitättömässä roolissa.
Kaleva nostaa toistuvasti Oulun liikuntapaikkojen kärkihankkeeksi Areenan. Hanketta ajaa Oulun Kärpät Oy.
Kärpät nousi jaloilleen seuran konkurssista 1994 kaupungin ja alueen talouselämän tuella. Nyt Kärpät on vakavarainen ja hyvin hoidettu yritys, jonka yksi toimiala on ammattilaisjääkiekko.
Kärpät ei enää tarvitse Oulun kaupungin erityiskohtelua. Kärpät voi rakentaa areenan yksityisen pääoman turvin.
Outoa hankkeessa on myös se, että areenaa ollaan väkisin tuomassa keskustan ytimeen. Huuhkajapuisto olisi näin ulkopuolisen silmin areenalle hyvä paikka jo kulkuyhteyksienkin vuoksi.
Suomessa, mutta ilmeisesti ei Oulussa, ollaan huolestuneita väestön lihomisesta sekä lasten ja nuorten vähäisestä liikunnasta. Tämä on kansanterveydellinen ja -taloudellinen uhka. Osalla lapsiperheitä rahat yksinkertaisesti eivät riitä kalliisiin urheiluharrastuksiin.
Kaupungin tulisi panostaa matalan kynnyksen liikuntapaikkoihin. Näitä ovat skeitti- ja muut leikkiliikuntapuistot, jalkapallokentät, koulujen luistelukentät, kuntoradat ja kesän uimapaikat. Ne ovat halpoja rakentaa ja ylläpitää, ja käyttäjälle jopa maksuttomia.
Liikunta- ja terveysalan asiantuntijoiden aloitteet urheilukentistä juoksuratoineen esittelevä virkamies toistuvasti tyrmää suoralta kädeltä, ”koska niihin ei ole varaa”. Yhden yleisurheilukentän täysimittaisine juoksuratoineen saa miljoonalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön avun turvin hintalappu pienenee.
Jää- tai uimahallin vuotuiset käyttökustannukset ovat 2–5 miljoonaa, rakentamiskustannukset huitelevat 20–40 miljoonassa.
Oulussa on riittävästi korkean kynnyksen kalliita liikuntapaikkoja: uimahalleja kolme, jäähalleja liki kymmenen. Ainakaan kaupungin toimesta ei uusia tarvita.
Osa oululaisista urheilumonumenteista on käyttämättömänä liki koko vuoden, kuten surullisenkuuluisa pesäpallostadion. Toinen tekojäärata sentään voitaisiin rakentaa yleisöluisteluun.
Kaupungin suunnitelmissa on liikuntapaikkarakentaminen seurojen toimesta. Kaupunki tukisi yksittäistä hanketta kymmenellä prosentilla. Kärppiä lukuun ottamatta liki kaikkien oululaisseurojen talous on huono.
Oulun Palloseuran (OPS) Välivainiolla sijaitseva jalkapallohalli on elävä esimerkki ikuisuushankkeesta. On esitetty kymmenen prosentin avustusta hallin puku- ja suihkutiloihin.
Muutama vuosi sitten kaksi kaupunginhallituksen jäsentä (kesk ja sd) ehdottivat aloitteellaan kaupungilta OPS:lle korotonta lainaa. Miljoonien ja jopa kymmenien miljoonien hankkeiden sälyttämisessä seuroille pitää käyttää suurta harkintaa, koska niillä on vaara jäädä kaupungin maksettaviksi.
Liikuntapaikkojen rakentamisessa pitää huomioida ilmastonmuutos ja päästöt. Rakentamisessa tulee toteuttaa uusimpia energiaa säästäviä ratkaisuja ja uusiutuvaa energiaa.
Kaikki hallit ovat energiasyöppöjä ja suuria päästölähteitä.
Jos Oulu toteuttaa monumenttihankkeet, tietää se jopa sadan miljoonan menoerää. Samaan aikaan kaupunki vetää tiukkaa linjaa ja on asettanut 40 miljoonan säästötavoitteen. Kansanterveyttä tukevat liikuntapaikat saadaan halvalla, jos niitä vain halutaan.
Ari Matila
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.