Oulun lentokentän ympäristölupahakemukseen joudutaan todennäköisesti tekemään muutoksia, kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupavirastosta.
"Lentokenttäalue on kuitenkin pohjavesialuetta. Jos kiitorataa pidennetään, se edellyttää ainakin nykyisen luvan myöntämisen jälkeen lupaehtojen todennäköistä tarkistamista", ympäristöneuvos Paavo Liimatta toteaa varovaisesti.
Mittavia laajennuksia suunnitteleva Oulun lentokenttä jätti reilu vuosi sitten ympäristölupahakemuksensa ensimmäisenä Suomen lentokentistä, mutta lupaa haetaan nykyisen toiminnan perusteella.
Liimatta kertoo, että nykyisessä lupahakemuksessa ei millään tavoin viitata tuleviin laajennushankkeisiin, mutta hakemus sisälsi lentokentän toiminnan ennusteet vuoteen 2020 saakka.
Normaalisti hakijan täytyisi selostaa ympäristölupahakemuksessaan toimintaansa vaikuttavat "olennaiset muutokset". Lain mukaan tämä tarkoittaa, että jos tuotantoa nostetaan tai kaavaillaan nostettavan 20--30 prosenttia, se täytyy merkitä hakemukseen.
Toisaalta, lentokentän laajennushankkeesta on työryhmä kokoontunut tänä syksynä vasta kaksi kertaa, kertoo Oulun lentoaseman päällikkö Pekka Mäntynen.
Glykolin käyttö lisääntyy
Oulun seudun ympäristövirasto antoi Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupavirastolle lausunnon Oulun lentokentän ympäristölupahakemuksesta, muun muassa Oulunsalon pohjavesiin valuvista liukkaudentorjunta- ja sulanapitoaineista.
Oulun lentokentältä valuu lentokentän sadevesiviemäristön ja Pasko-ojan kautta Kempeleenlahteen ja Liminganlahteen vuosittain kahta eri glykolia yhteensä noin 110 tonnia.
Ympäristöviraston ympäristötarkastaja Maija Jokiharju on huolissaan kiitotien pidentämisestä, samoin kuin matkustajamäärien lisäämisestä. Kiitotien pidentäminen tarkoittaisi sulanapitoaineiden määrän lisääntymistä pohjavesialueella ja konemäärien kasvaminen glykolin käytön lisääntymistä.
Turvallisuus menee aina ympäristövaatimusten ohi, mitä glykolin käyttöön tulee, kertoo Jokiharju. "Koneiden täytyy tietenkin pysyä ilmassa."
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus aloitti 1990-luvulla pohjaveden arvojen tarkkailun yhdessä Oulun lentokentän kanssa.
Hanketyöryhmä kokoontui keskiviikkona keskustelemaan Oulun lentokentän laajennuksesta. Vaikka ympäristöviranomaiset ovat jo kiinnittäneet huomionsa mahdollisten laajennusten ympäristövaikutuksiin, maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan teknisiin yksityiskohtiin ei vielä ole puututtu.
"Teknisillä jutuilla ei voi olla kokonaisuuden kannalta merkitystä, ja ympäristöasiat hoidetaan asianmukaisesti", hän kuitenkin suostui sanomaan.
Muotoseikat eivät estä
Kuinka esimerkiksi glykolin joutuminen pohjaveteen jatkossa ehkäistään, siihen ei Lampinen osannut vastata.
"Palvelutason osalta asetetaan nyt kokonaistavoitteet. Mikään muotoseikka ei saa estää tätä kehitystä", hän sanoo.
Ympäristölupaa myönnettäessä ratkaisee myös hakijan yhteiskunnallinen painoarvo, Pohjois-Pohjanmaan ympäristölupaviraston ympäristölupapäällikkö Martti Seppälä kertoo.
Seppälä myöntää, että Oulun lentokentän ympäristölupahakemus on sinänsä erikoinen prosessi: kenttä on Suomen ensimmäinen lentokenttä, joka hakee ympäristölupaa, mutta hakemusehtoja jouduttaneen -- ainakin jossain vaiheessa -- muuttamaan.