Lehtimäellä tapahtunut kehitysvammaisen insuliinikuolema on säväyttänyt rajusti alan valvovia viranomaisia. Oulun lääninhallitus esimerkiksi aikoo päivittää suunnitelmansa jo tulevalla viikolla ja parantaa valvontaa.
"Tämä on tosi ajankohtainen asia. Hätkäyttää kovasti, ihan järkyttää", tunnustaa läänin sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen Oulun lääninhallitus. "Eilen semmoinen pikapalaveri omalla osastolla pidettiin siitä, että nyt välittömästi alkavalla viikolla tehdään valvontasuunnitelma."
"Kieltämättä kuulostavat hurjilta nuo uutiset", myöntää myös ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallituksesta. "Tietenkin tämmöisiin on hyvin vaikea millään valvonnalla vaikuttaa. Jos joku haluaa siellä henkirikoksia tehdä, ei sellaista lääninhallitusta olekaan, joka sen pystyy estämään."
Keskusrikospoliisissa näihin asioihin ei ole puututtu. "Ei ole ollut, eikä ole ollut puhettakaan", kuittaa rikoskomisario Seppo Rautava KRP:n Oulun yksiköstä. "KRP:n tiedossa ei ole mitään tähän viittaavaa. Ei koko Pohjois-Suomessa."
Osaamistasoa vara parantaa
Lapissa on kuntayhtymän ylläpitämän Kolpeneen palvelukeskuksen lisäksi pienempiä yksiköitä. Ylitarkastaja Keijo Mattilan mukaan ne ovat normaalivalvonnan piirissä, lähinnä kantelujen kautta sekä käynneillä. Oulun läänissä laitostasoisia palvelukeskuksia on kaksi, Kuusanmäellä Kainuussa sekä Tahkokankaalla.
"Meillä on kaksi laitosta ja niiden kanssa tehdään normaalia yhteistyötä, tarkastuskäyntejä ja eri tilanteissa näihin asioihin on kiinnitetty huomiota", Maija Pelkonen kertoo.
"Reilun vuoden ajan olen aika aktiivisesti työstänyt toisen keskuslaitoksen kanssa näitten rajoitusten ja pakotteiden täytäntöönpanoja ja niiden vähentämistä -- siis kun kehitysvammaisia eristetään ja heidän olemistaan rajoitetaan, sillä se ei ole lainmukaista toimintaa."
"Tahkokankaan palvelukeskuksen kanssa olen ollut mukana jo useamman vuoden. Heillä on tällainen eettinen työryhmä, joka pohtii näitä kehitysvammaisten oikeuksia ja erilaisia tilanteita. Mutta ihan suoranaisesti tätä hoitajien osaamista, hoitajien lääkkeenjakoa ja näitä esiin tulleita tilanteita, ei ole ihan yksistään ollut."
Vuosi sitten julkaisutta peruspalvelujen arviointiraportissa tuli Pelkosen mukaan esille myös hoitajien osaaminen kehitysvammahuollon kautta yhtenä osana sosiaalihuollon henkilöstön riittävyyttä.
Oulun läänissä on kaikkiaan 35 kehitysvammaisten yksikköä. Suurin on Nuorten ystävien ylläpitämä Toivola-koti Muhoksella. Jo lain perusteella ne ovat hyvin tarkassa syynissä.
"Yksityisten palvelujahan me valvotaan tosi hyvin. Meillä on yksityisiä kehitysvammaisten asumispalveluyksikköjä ja ihan heti tuntuma, että mitä siellä tapahtuu", Pelkonen korostaa.
"Niissähän me käymme ihan säännöllisesti. Kymmenkunta käyntiä olen tänä vuonnakin tehnyt. Se on hallussa. Paula Risikko sanoi aamutelevisiossa ihan samaa, että julkista ei valvota niin tehokkaasti kuin yksityistä."
Viime vuoden arviointi osoitti, että määrällisesti henkilökuntaa on Oulun läänin laitoksissa riittävästi.
"Mutta heidän koulutustasonsa on varsin alhainen sillä tavalla, että on lähihoitaja- ja hoitoapulaistasoa, mutta ei kovin paljon ammattikorkeakoulutasoa", Pelkonen kertoo. "Laitoksissa koulutetun hoitohenkilökunnan koulutustausta painottuu terveydenhuollon koulutuksiin, mikä lääkehuoltoa ajatellen on tietenkin hyvä. Toisaalta kehitysvammahuolto on muutakin kuin lääkehuoltoa."