Oulun läänin asukkaat eivät innostu köyhien maiden auttamisesta samalla tavalla kuin muualla Suomessa. Oulun läänistä löytyy vähiten kannatusta nostaa kehitysavun määrärahoja. Eniten kannatusta on pääkaupunkiseudulla.
Kalevan ja viiden muun sanomalehden teettämän kyselytutkimuksen mukaan 76 prosenttia vastasi pitävänsä erittäin tai melko tärkeänä, että Suomi antaa kansainvälistä kehitysapua. Vain viiden prosentin mielestä kehitysavun antaminen ei ollut lainkaan tärkeätä. Naisten asenteet ovat miehiä myötämielisemmät kehitysapua kohtaan.
Kehitysavusta vastaava ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) uskoo, että Suomi maksaa vuoteen 2015 mennessä vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan köyhien maiden auttamiseen. Luku on YK:n asettama tavoite.
"Ponnistelen tämän hyväksi. On tärkeää, että vuodesta toiseen voimme edetä tasaisesti kohti 0,7 prosentin tavoitetta", Väyrynen sanoo.
Tänä vuonna kehitysapuun menee noin 966 miljoonaa euroa. Lisää tarvitaan vuosittain 50--70 miljoonaa euroa, jotta Suomi pääsee YK:lle antamaansa sitoumukseen. Tukipotti kasvaa tästäkin, koska Suomi lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa antaa 110 miljoonaa euroa köyhille maille ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin vuosina 2010--12.
Kalevan ja viiden muun sanomalehden teettämän kyselytutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista olisi valmis nostamaan vuotuisen kehitysyhteistyöpotin 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tai jopa sen ylikin, prosenttiin. Reilu puolet vastaajista tyytyisi Suomen nykyiseen tasoon.