Kulttuuripääkaupunkivuoden rahoitus ei tule suoraan esille vielä moneen vuoteen Oulun budjeteissa, sillä kaupungin talousarviosuunnittelu ei ulotu niin pitkälle.
Jos Oulu valitaan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi, se näkyy kaupungin budjetissa aikaisintaan vuonna 2008.
Ratkaisu titteliä hakeneiden suomalaisten kaupunkien välillä tehdään ensi vuoden loka-marraskuussa.
Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjän Petri Sirviön epävirallisen arvion mukaan Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi voisi maksaa noin 30 miljoonaa euroa, josta summasta kaupungin osuudeksi jäisi noin kolmannes.
Turussa, joka myös hakee kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2011, samanlaiset epäviralliset arviot pyörivät noin tuplaten suuremmissa summissa. Sielläkään budjetista ei vielä ole tehty poliittisia päätöksiä.
Hakemus on jätettävä jo ensi maaliskuussa. Hakemuksessa arvioidaan muun muassa se, paljonko ja millaisia tapahtumia järjestetään. Sillä taas on suora yhteys siihen, paljonko kaikki maksaa.
Suuria investointeja
ei luvassa
Vaikka Oulun kaupunginvaltuusto ei talousarviokäsittelyssään asiaan vielä puutu, ei hakemus omia aikojaan maailmalle lähde. Se tulee erillisenä asiana ainakin kaupunginhallituksen käsittelyyn ennen maaliskuuta, toteaa kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Sitä ennen Oulun kaupungin kulttuurilautakunta arvioi hankkeen laajuutta. Vaikkei tarkkaa euromäärää toistaiseksi olekaan lyödä pöytään, ei kaupunginjohtaja Nenonen usko asiasta koituvan myöhemmin ongelmia.
Hänen mielestään tahtotila on nyt sellainen, ettei hakemukseen kirjattuja tapahtumia tarvitse ainakaan rahan puutteen takia vetää pois. Missään tapauksessa suuria investointeja rakennuksiin ei kuitenkaan ole luvassa.
Tahtotilaa kuvaa Nenosen jo aiemmin esittämä arvio kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelun budjetista, joka olisi yhtä kuin kaupungin koko budjetti: kaikki tekeminen suunnitellaan kulttuurin näkökulmasta.
Kaupungin kukkarosta vain osa
Pohjoismaisten kulttuurikaupunkien rahoitus on jakaantunut yleensä kolmeen osaan, joista yhdestä ovat vastanneet kaupunki ja seutu, toisesta valtio ja kolmas osa on muodostunut usponsori- ja muusta rahoituksesta.
Vaikka kyseessä on EU:n kulttuuripääkaupunki, rahaa siltä ei hankkeeseen juuri tipu.
Toisaalta EU suosii kulttuuripääkaupunkeja tiettyjen rakennerahastojen kautta ja tätä mahdollisuutta myös Oulu aikoo Kari Nenosen mukaan käyttää hyväksi.
Kulttuurikaupunkien omat satsaukset ovat vaihdelleet rajusti. Oulun kaupungin kokoon verrannollinen Reykjavik (2000) käytti 7,9 miljoonaa euroa ja reilun Tampereen kokoinen Graz (2003) 59,2 miljoonaa euroa. Investoinnit eivät ole summissa mukana, vaan kyse on toimintamenoista.
Vuoden 2008 kulttuurikaupungiksi valittu Liverpool käytti jo pelkkään hakemiseen neljä miljoonaa euroa.
Kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksista tehdyt tutkimukset kertovat sijoituksen olleen kaupungeille myös taloudellisesti kannattavia.
Mielipidetiedustelutkin tukevat tätä: esimerkiksi yli puolet pääkaupunkilaista oli sitä mieltä, että satsaus Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoteen oli hyvää verovarojen käyttöä.
Vaikka kaupunki rahoittaa kulttuuripääkaupunkivuotta, sen ei kuitenkaan tarvitse itse hallinnoida tapahtumia. Yksi keino on esimerkiksi perustaa säätiö, joka hoitaa käytännön asiat mahdollisimman vähällä byrokratialla.