Oulun kaupunginhallitus päättää tänä iltana kulttuurin kehittämisyksiköstä sekä siihen kuuluvasta kolmesta virasta. Kaksi viikkoa sitten pöydälle jäänyt ehdotus tarkoittaa resursseina kahta toistaiseksi kehitysjohtajan nimikkeellä kulkevaa virkaa sekä toimistosihteeriä.
Päätös istuu kaupunginvaltuuston elokuussa vahvistamaan strategiaan, jossa koko kaupungin kulttuuri nähdään voimavaraksi ja valjastetaan vetovoimatekijäksi. Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala näkee uudistuksen suurena avauksena, jolla Oulu harppaa kertalaakista laitosjakoisesta kulttuuriorganisaatiosta aivan uudelle tasolle -- ainoana suurkaupunkina Suomessa.
"Meillä on hieno teatteri ja paljon upeita tiloja, mutta kuitenkaan emme osaa riittävästi markkinoida Oulua konferenssikeskuksena ja kulttuurielämän kaupunkina. Ehkä me näillä resursseilla onnistuisimme siinä paremmin", Laajala arvelee.
"Kyllähän se jatkossa tarkoittaa, että kaupungin pitää -- kun se on strategiassaan nostanut kulttuurin yhdeksi vetovoimatekijäksi -- myös resurssoida enemmänkin kuin nämä 2--3 virkaa, mutta jostakin pitää aloittaa ja minä uskon, että tällainen avaus ei ole muilta pois, vaan lisä ja voimavara."
Hyvässä iskussa
Laajala korostaa, että Oululla on seitsemän "erittäin laadukasta ja ansiokasta kulttuurilaitosta", mutta historian ja perinteen mukaisesti ne toimivat aika itsenäisesti, omaa tärkeää tehtäväänsä hoitaen. Esitys pitää sisällään klusterirakenteen, jossa kaupungin omat laitokset on jaettu ikään kuin kahteen linjaan.
Kulttuuripääkaupunkihakemus korosti selkeästi niiden ohella myös vapaan sektorin tuottajia, taideammattien harjoittajia, kulttuuripalveluja tuottavia yhdistyksiä ja järjestöjä. Ajatuksena on tiivistää kaupungin omien laitosten yhteistyötä klustereiden sisällä, mutta ottaa myös entistä tehokkaammin huomioon muut kulttuuripalvelujen tuottajat.
"Se palvelutuotanto ja infrastruktuuri mikä meillä nyt on, joka on totta kai hyvässä iskussa, se on pitkän kansallisen ja paikallisen kulttuuripolitiikan tulosta. Se on ollut fiksu valinta ja ihan hyvä tie ja sen kehittymisestä on vastuu jatkossakin", tiivistää kulttuurijohtaja Risto Vuoria, joka Laajalan lailla puhuu siirtymisestä täysin erilaiseen aikakauteen.
"Nyt havainnoidaan maailmaa selkeästi laajemmin, eli nähdään siinä enemmän sävyjä ja mahdollisuuksia muille toimijoille kuin kaupungin omassa omistuksessa oleville. Näitä sävyjä ja näkökulmia on vaikka kuinka paljon."
Paitsi kulttuurin ymmärtämisen laajemmin, Vuoria katsoo uuden organisaatiomallin olevan strategista varautumista Oulun seudun talousalueen joka tapauksessa edessä olevaan kehittymiseen ja tiivistymiseen. Hän puhuu valmiuksista miettiä kulttuurin ja taiteen toimijoiden ja toimintojen kehittämistä, ennen kuin isommat kuntayhteistyöt tai vastaavat putoavat syliin.
Halvin tapa
"Minä pidän tätä kyllä erittäin hyvänä ideana", sanoo Oulun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pekka Heikkilä (kesk.), joka näkee sen vahvistuksena. Halvin tapa edistää kulttuuria on, kun tehokkaammin noukitaan osaamista ulkoa ja rakennetaan omien laitosten kanssa hyvät verkostot Oulun seudun ja ehkä pohjoissuomalaisten kulttuurijärjestöjen ja -henkilöitten kanssa.
Pekka Heikkilä korostaa, että nyt kulttuuriasiainkeskuksessa on Vuoria sekä yksi sihteeri, ja kaikki muut seitsemän ovat itsenäisiä yksiköitä; kehittämisyksikköä ei ole ja tilanne on sillä tavalla aika mahdoton. Toimintaedellytykset pitäisi luoda koko kenttään.
Hänen korvaansa kahdesta virasta käytetty nimike johtaja särähti jo lautakunnassa ja hänen mielestään sitä on syytä harkita jatkossa. Risto Vuoria puolestaan vakuuttaa, että uudet johtajat eivät tule johtamaan klustereita.
"Ei uutta linjaorganisaatiota, eikä uusia väliportaan johtajia johtamaan näitä klustereita", Vuoria korostaa. "Se ei ole tällaista käskyvaltasuhdetta, vaan nimenomaan kehittämistä. Heidän tehtävänsä on hakea uusia rahoitusmuotoja ja uusia rakenteita tuottaa asioita."