Monet Kalevan lukijat muistavat Oulun kaupungin tarkastusarkkitehdin Esa Kaupin siitä, miten hän lupasi viime vuonna avata Arinan ”kesäkadun” päätyovet vaikka rälläkällä, jos ne suljetaan voimassa olevan asemakaavan vastaisesti.
Rälläköintitöitä odotellessaan sanavalmis virkamies on ehtinyt pohtia kaupunkirakentamista laajemminkin. Tämä ruostetalon Markus Kajo uskaltaa kommentoida omalla persoonallisella tyylillään, vaikka varsin hyvin tietää, kuinka huteralla oksalla itsekin istuu.
”Oululainen rakentaminen ja arkkitehtuuri on hyvää keskinkertaista tasoa, mutta siitä puuttuu selvästi havaittava paikallinen ilmaisu”, Kauppi arvioi.
Tämä selviää hänen mielestään kenelle tahansa, joka selaa rakennusvalvonnan ouluArchitecture-sarjan viittä kirjaa parhaasta oululaisesta arkkitehtuurista. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin 2002.
”Vuoden 2011 kirjassa kysytään, nouseeko paikallisuus esille oululaisessa rakentamisessa. Lukija voi omin silmin todeta, ettei oululaisessa arkkitehtuurissa ole tapahtunut yli kymmeneen vuoteen juurikaan kehitystä, vaan se noudattaa maassamme laajasti vallalla olevaa ilmaisua. Rakennukset näyttävät ja tuntuvat samalta paikasta riippumatta.”
Ei vielä haastajaa
Kaupin mukaan oululaisilla rakentajilla ja suunnittelijoilla olisi työkaluja uuden oululaisen arkkitehtuurin luomiseen. Silti Oulun koululle ei ole vielä löytynyt haastajaa.
Kaupin kielenkäytössä sanapari hyvä arkkitehtuuri ei rajoitu pelkästään rakennuksen muotoon ja julkisivukäsittelyyn, vaan se syntyy myös ympäristösuhteesta ja rakentamisen kokonaislaadusta.
Kauppi komppaa hiljattain ”linnunpaska-arkkitehtuuri” -puheillaan julkisuuteen tullutta tanskalaista kaupunkisuunnittelun emeritiusprofessoria, Jan Gehliä, joka korostaa, että uusi arkkitehtuuri voisi olla paljon asukaslähtöisempää ja käytännöllisempää.
Ei riitä, kuten Gehl sen kuvaa, että arkkitehdit vain lentelevät kaupungin päällä ja pudottavat suunnittelemiaan luomuksia kuin linnunpaskoja sinne tänne kartalla.
Vastavuoroisesti Oulussakin riittää esimerkkejä siitä, miten tylsästi rakennukset on mahdollista suunnitella ja sijoittaa asemakaavaan.