Kouluverkon tarkastelu jatkuu Oulussa syyskuussa viime keväisen päätöksen jälkeen lakkauttaa Toppilan lukio ja tehdä Kuusiluodosta suuri keskuslukio. Opetustoimessa kytee epäily, että vuonna 1999 hylättyä kouluverkkosuunnitelmaa oltaisiin panemassa täytäntöön askel askeleelta.
Opetusvirasto on kutsunut koolle Pohjankartanon, Karjasillan ja Kastellin alueen koulujen rehtorit 15. syyskuuta käytävään neuvonpitoon. Opetustoimenjohtaja Pekka Pasasen mukaan tilaisuudessa tarkastellaan koulujen rehtoreiden kanssa kouluverkon toimivuutta.
"Alueelle on tulossa lukuisia investointeja. Karjasillan koulu odottaa peruskorjausta. Oulunsuun ja Kaukovainion ala-asteet kaipaavat niin ikään peruskorjausta ja konservatorion pop-jazz-opetuksellakin on tilatarpeensa", Pasanen perustelee.
Toppilan lukion lakkauttamisen yhteydessä moitittiin opetustoimea siitä, että kuvataidepainotteiseen lukioon oli juuri saatu asianmukaiset toimitilat, kun koko lukio päätettiinkin lakkauttaa ja kunnostaa vastaavia tiloja samaan tarpeeseen Kuusiluotoon.
Pasanen vakuuttaa, ettei virastossa ole valmista lopputulosta syyskuussa käytävään keskusteluun.
"Puhutaan asioista, ettei sitten jälkeen päin kaduta. En ole lukenut vanhaa kouluverkkoselvitystä. Toimintaa ohjaavat opetustoimen strategiat, jossa ovat mukana lähikouluperiaate ja yhtenäinen peruskoulu. Näistä lähtökohdista keskustellaan, miten kouluverkko toimii ja mennään eteenpäin. Tämä on asioiden juoksutusta veronmaksajien ja kuntalaisten etua ajatellen. Kysymme, mikä on rehtorikunnan näkemys."
Epäilyjä ilmassa
Julkisuudessa on jo esitetty epäilyjä, että Pohjankartanoon oltaisiin Madetojan musiikkilukion ympärille muodostamassa toista, jopa tuhannen oppilaan suurlukiota, johon liitettäisiin Karjasillan ja Kastellin lukiot. Vastaavasti Pohjankartanon 7-9 luokat hajotettaisiin Karjasillan ja Kastellin kouluille. Kastelliin yhdessä Oulunsuun koulun kanssa syntyisi yhtenäisperuskoulu, jossa luokka-asteet olisivat yhdestä yhdeksään.
Karjasillalla yhtenäisperuskoulun teko samaan pihapiiriin on hankalaa, sillä Lintulammen ja Kaukovainion koulujen 1-6 luokat toimivat toisaalla.
Oulun opetuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Moilanen (kesk.) kiistää, että opetuslautakunnalla ja -virastolla olisi edellä kerrottuja suunnitelmia takinhihassa.
"Lautakunta ei ole antanut kyseistä tehtävää eikä mitään suunnitelmia ole olemassa."
Moilanen arvioi, että syy toisenlaisissa epäilyissä saattaa olla osin kunnallisvaalien läheisyydessä.
Madetojan lukiossa on noin 330 oppilasta. Yli puolet oppilaista on ulkopaikkakuntalaisia. Toisaalta Pohjankartanon koulussa on eri luokka-asteilla kolme rinnakkaista musiikkiluokkaa, joille Madetojan lukio on suora koulutuksellinen jatkumo. Pohjankartanon siirtämisen muualle arvellaan heikentävän musiikinopiskelun tasoa kaupungissa.
Karjasillan lukiossa on niin ikään yli 300 opiskelijaa. Koululle odotetaan remonttia 2007. Muutaman päivän virassa olleen rehtori Keijo Jupin mukaan lukio toimii hyvin. Toisaalta 700-800 lukiolaisen kurssitarjotin saadaan näyttämään laajalta, mutta yksittäisen opiskelijan henkilökohtaisiin valintamahdollisuuksiin Karjasiltaan verrattuna ero ei ole merkittävä. "Suurlukio ei ole välttämättä yksilön, opiskelijan etu."
"Ymmärrän, että asioista keskustellaan ajoissa, jotta vältytään Toppilan kaltaiselta remonttivirheeltä. Sinänsä aikataulu yllätti, ettei Toppilan pölyn annettu kunnolla laskeutua."
Kastellin lukiossa ja urheilulukiossa on noin 400 oppilasta. Liikuntapaikkojen sijainnin kannalta Kastelli on edullinen urheilulukioksi. Oppilaista lukioon noin puolet tulee omalta alueelta. Urheilulukioon tulevista 25-30 oppilaasta noin puolet on oululaisia.
Rehtori Rauno Junttila myöntää, että opetusviraston neuvottelukutsu tuo eittämättä mieleen kevään Kuusiluoto-Toppila -keskustelun jatkon. "Pohjankartanoon oltiin jo aikoinaan tekemässä yli tuhannen oppilaan lukiota, mutta vastaavasti olisi syntynyt yli tuhannen oppilaan yläasteita. Niitä ei haluttu ja siksi esitykset hylättiin."
Junttila toivoo, että lukioiden rehtoreista muodostettaisiin oma suunnitteluryhmä, ettei lukioiden rehtorit leimautuisi pelkästään omaksi vastustajien ryhmäkseen. Asiasta on tehty opetusvirastoon aloite, mutta sitä ei ole toistaiseksi käsitelty. Pasasen mukaan koulujen yhteistyö on hoidettu rehtoreiden aluekokousten kautta.