Oulu Viisitoista saksalaisen Baden-Württembergin maapäivien koulutus-, nuoriso- ja liikuntavaliokunnan jäsentä vieraili Oulun seudulla tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
Saksan eteläosasta tulleita vieraita kiinnosti erityisesti, millä edellytyksillä Suomi selviytyi voittajaksi parin vuoden takaisessa OECD:n teettämässä Pisa-tutkimuksessa, jossa vertailtiin koulutuksen tuloksia 15-vuotiaiden kesken.
Selvityksen mukaan suomalaisnuoret ovat parhaita lukutaidossa, kolmansia luonnontieteissä ja neljänsiä matematiikassa.
"Olemme saaneet vaikutelman, että oululaiset koulut ovat avoimia ja niissä on hyvä ilmapiiri. Oppilaista pidetään hyvää huolta, ettei kukaan tipu ulkopuolelle. Sosiaalisilla eroilla ei ole niin paljon vaikutusta kuin esimerkiksi Saksassa", valiokunnan puheenjohtaja Peter Wintruff sanoo.
Kaksipäiväisen vierailun perusteella ei voi tehdä lopullista arviointia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, muistuttaa kristillisdemokraattisen CDU:n edustaja Georg Wacker.
"Olemme kuitenkin huomanneet, että koulutuksen laatu ei ole kiinni aina siitä, miten koulujärjestelmä on rakennettu. Suomi on saanut tuloksia aikaan 1.-9. luokkien yhteisellä opetusjärjestelmällä, ja olemme kiinnostuneita esimerkiksi opettajankoulutuksesta", Wacker toteaa.
Norbert Zeller sosiaalidemokraattisesta SPD:stä kertoo saaneensa Suomessa käsityksen, että koulutuspolitiikan sisällön ja rakenteiden pitää "keskustella keskenään" - vaikka Saksassa ministeritasolla ollaankin tästä eri mieltä.
"Suomalaisessa peruskoulussa kaikkia lapsia tuetaan niin, että jokainen saa hyviä oppimistuloksia", Norbert Zeller arvioi.
Yhtenäiset koulutus-tavoitteet Suomen etuna
Vihreitä edustava koulutusvaliokunnan jäsen Renate Rastätter pitää hyvänä sitä, että Suomessa opetuksen tavoitteista ollaan yhtä mieltä.
"Pidän erityisesti starttiluokkajärjestelmästä, joka tukee lapsia ennalta, että he pääsevät mahdollisimman hyvin mukaan yhdeksänvuotiseen peruskouluun. Lisäksi kouluissa olevat erityispedagogiikan opettajat pystyvät tukemaan jo varhaisessa vaiheessa lapsia, joilla on oppimisvaikeuksia. Hyvää on myös se, että vammaisia lapsia otetaan tavallisiin kouluihin", Rastätter ihastelee.
Hän pitää mielenkiintoisena sitä, että Suomessa koulutus on pitkälle kunnallisesti järjestetty. Rastätter sanoo odottaneensa, että Suomessa olisi enemmän koulun jälkeistä iltapäivätoimintaa, koska monet suomalaisäidit käyvät töissä.
Myös Dieter Kleinmann FDP/DVP-puolueryhmittymästä pitää suomalaisesta starttiluokkamallista, joka on tarkoitettu koululykkäyksen saaneille lapsille.
"Se tukee esimerkiksi tulevien koululaisten kielellisiä valmiuksia. Haaveilemme siitä, että meilläkin tukitoiminta voitaisiin aloittaa ennen kouluunmenoa. Nykyisen mallimme rinnalle voidaan hyvin ajatella otettavan yksi-kaksi vuotta starttiluokkaa", Kleinmann uskoo.
Koulunkäyntiavustajien käyttö suomalaiskouluissa ja heidän tehokas kouluttamisensa saa Kleinmannilta ja koko ryhmältä kiitoksen.
"Tutkimme vakavasti koulunkäyntiavustaja-järjestelmää", Peter Wintruff toteaa.
Wintruffin mukaan Baden-Württembergissa selvitetään myös mahdollisuuksia lisätä koulujen paikallista autonomiaa.
Hän arvelee, että suomalaiset voisivat vastaavasti ottaa mallia osavaltion yhdistetystä lukio- ja ammattikoulututkinnosta, joka on Saksassa edelläkävijän asemassa. Ammattilukiosta valmistuu kolmasosa ikäryhmästä.