Nuottasaaren koulun lakkauttamisesta on tarkoitus päättää tämän vuoden loppuun mennessä. Mitkä ovat ne perusteet, joilla lakkauttamista perustellaan, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä?
Tärkein ajuri ja lähtökohta on talous, jolla koko kouluverkkoa joudutaan käymään läpi. Meidän kustannuksistamme kouluverkon osuus noin 17 prosenttia ja loput kustannuksista muodostuvat henkilöstökuluista sekä muista palveluista ja tarvikkeista.
Miten paljon Nuottasaaren koulun lakkauttamisella säästettäisiin?
Jos koko kiinteistöstä päästään irti, säästö olisi vuositasolla 430 000 euroa. Kun mukaan lasketaan ylläpitoon ja hallintoon liittyvät säästöt, niiden osuus on muutama kymmenentuhatta. Suurin kysymys on se, mihin nämä koululaiset sijoittuvat. Jos sijoitukset tehdään tehokkaasti ja kouluryhmiä voidaan vähentää, koulun lakkauttamisella saadaan noin puolen miljoonan euron säästöt.
Kouluverkon karsimisessa on kyse kuitenkin koko kaupungin säästötalkoista. Jos te pääsette kiinteistöistä irti, siirtyvätkö kustannukset toisen hallinnonalan maksettavaksi, jolloin todellista säästöä ei tulekaan?
Sivistys- ja kulttuuritoimi käyttää 70 prosenttia kaikista kaupungin tiloista, joten kun seinistä päästään irti, niistä aiheutuvat kulutkin jäävät pois. Tyhjiksi jääneet koulutilat menevät kiinteistöjalostukseen, joka tarkoittaa sitä, että kiinteistö jalostetaan uuteen käyttöön tai puretaan kokonaan. Kiinteistölle voidaan keksiä muuta käyttöä tai se voidaan vuokrata eteenpäin, jolloin siitä saadaan myös tuloja. Toisaalta tällaisen asian pohtiminen ei kuulu minun vastuulleni, sillä kiinteistöasiat kuuluvat Oulun kaupungin tilakeskukselle.
Nuottasaaren koulun lakkauttamista on perusteltu sillä, että kouluikäisten lasten määrä alueella vähenee. Keskustan alueelle on kuitenkin kaavoitettu lähes tuhat uutta asuntoa. Onko mahdollista, että tässä käy samalla tavalla kuin Ritaharjussa, jonne rakennettu uusi koulu kävi heti liian pieneksi.
Olemme tarkasti seuranneet maankäytön suunnitteluohjelmaa ja arvioitu, miten paljon tälle alueelle tulee lapsia. On totta, että Taka-Lyötyn alueelle on rakennettu paljon ja Heinäpäätä on tiivistetty, mutta tämä ei näy Nuottasaaressa massiivisena koululaisten tulona. Tosiasia on sekin, että tämän tyylisiin asuntoihin lapsiperheet eivät hakeudu.
Toisaalta jos kaupunki laajentuu vielä tälle puolelle, niin meillä on edelleen Lintulammen, Kaukovainion ja Kastellin koulut, joissa on tilaa.
Nuottasaaren koulun oppilaat on tarkoitus siirtää pääasiassa Myllytullin ja Teuvo Pakkalan kouluun. Liikuntaluokkalaiset siirrettäisiin uuteen Kastellin kouluun. Mitä nämä siirrot tarkoittavat ryhmäkokojen kannalta.
Ryhmäkoot katsotaan aina koulun rehtorin johdolla siten, että ryhmäkoot ovat tehokkaita ja toimivia.
Voi kuitenkin olla, että tällaisessa tilanteessa luokkakoot kasvavat, mutta sen jälkeen Myllytullin koulu olisi täysin käytössä. Siinä mielessä veronmaksajat voivat olla tyytyväisiä, että tilat ovat tehokkaassa käytössä.
Oulu sai jokin aika sitten pari miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen. Ministeriön myöntämä rahoitus oli ehdollista. Jos luokkakoot kasvavat, tuki joudutaan maksamaan takaisin. Voiko Oulu joutua maksamaan rahat takaisin?
Ei, sillä tässä tapauksessa kyse on toiminnan järjestelyistä ja koko kouluverkon tarkastelusta, jonka tarkoituksena ei ole ryhmäkoon kasvattaminen. Minun tulkintani mukaan silloin takaisinmaksuvelvollisuutta ei ole.
Kouluverkossa tapahtuvista muutoksista vanhemmille kerrotaan erilaisissa kuulemistilaisuuksissa. Monet vanhemmat valittavat, että heitä ei kuitenkaan kuunnella. Otetaanko vanhempien mielipiteet huomioon?
Me kuulemme ja käsittelemme kaikki argumentit, jotka näissä tilaisuuksissa nousevat esille. Ne kiinnostavat niin päättäjiä kuin meitä virkamiesvalmistelijoitakin. Käymme läpi onko siellä sellaisia näkemyksiä, jotka voisivat vaikuttaa lopulliseen päätöksen tekoon. Kyse on kuitenkin arvovalinnoista ja taloudellisista realiteeteista. Vaikka lopputulos ei aina ole huoltajan toiveen mukainen, voin kuitenkin vakuuttaa, että heitä kuullaan ja kuunnellaan.
Olisiko sinulla antaa esimerkkiä, joka on tullut vanhemmilta ja sitä kautta vaikuttanut aivan päätöksentekoon asti?
Tuo on hyvä kysymys. Uskon, että varmasti esimerkkejä löytyy, mutta niitä täytyy hieman miettiä. Minusta meillä on ollut näissä tilaisuuksissa paljon hyvää keskustelua ja niissä on tullut esille hyviä näkökulmia. Esimerkiksi Patamäen koulun kohdalla käydyissä keskusteluissa vanhemmilta tuli ihan selkeä esitys, jonka toteuttamiskelpoisuutta punnitaan.
Sivistys- ja kulttuuritoimen on säästettävä ensi vuoden aikana 10 miljoonaa euroa, joten kiinteistöt ovat vain yksi kulu muiden joukossa. Säästetäänkö seuraavaksi opetuksessa ja henkilöstömenoissa?
Opetuksen määrää on tulevaisuudessa pakko käydä karsia, mutta ne ovat koulukohtaisia ratkaisuja. Kun opetuksen määrää vähennetään, silloin myös opettajia tarvitaan vähemmän. Henkilöstömenoihin on siis pakko puuttua. Esimerkiksi lukiossa palkkakustannuksia on vähennetty siten, että lukiossa tarjottavien kurssien määrää on vähennetty. Silloin myös opettajien määrä on laskenut.
Peruskouluissa annettavan opetuksen määrä lasketaan vuonna 2016 valtakunnalliselle minimitasolle, josta tulee myös säästöä.
Lisäksi meidän on mietittävä laatutason laskemista ja palveluista luopumista.
Koulutuksessa laatutason laskeminen kuulostaa pahalle, mitä se käytännössä tarkoittaa?
Laatutason laskulla en tarkoita opetusta, vaan tukipalveluista karsimista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikuntapaikkojen hoitamista. Opetuspuolella ihan ykkösjuttu on se, että laadukkaasta opetuksesta pidetään kiinni. Seinät ja muut asiat ovat toissijaisia asioita.
Itse haluan pitää kiinni siitä, että laatu on hyvää, mutta näinä aikoina se on haastavaa.
