Oulun kol­mi­leu­ka­hau­ki kum­mas­tut­taa tut­ki­joi­ta

Oulun yliopiston intendentti Risto Tornberg ei muista, että Eläinmuseoon olisi 25 vuoden aikana tullut tietoa kolmileukaisesta kalasta.

Epämuodostuneet kalat eivät yleensä elä pitkään. Kuvassa Oulun jokisuistosta kalastettu kolmileukainen hauki.
Epämuodostuneet kalat eivät yleensä elä pitkään. Kuvassa Oulun jokisuistosta kalastettu kolmileukainen hauki.
Kuva: Markku Matikainen

Oulun yliopiston intendentti Risto Tornberg ei muista, että Eläinmuseoon olisi 25 vuoden aikana tullut tietoa kolmileukaisesta kalasta.

Kaleva kertoi, että kalastaja sai kolmileukaisen hauen Oulun Rommakonselältä. Kuvasta näkyy, että hauen kolmannessakin leuassa oli molemmin puolin hampaita.

Tornbergin mukaan tylppäkuonoisia haukia on tuotu Eläinmuseoon nähtäväksi useitakin. "Tylppäkuonoisuuden aiheuttaa mutaatio, jota on muillakin selkärankaisilla. Mutaatiota on käytetty hyväksi esimerkiksi jalostettaessa tylppäkuonoisia koiria", Tornberg kommentoi.

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta ei myöskään ole kuullut aikaisemmin kolmeleukaisesta kalasta, vaikka tylppäkuonoiset ovat sen sijaan tuttuja. Erkinaron mukaan nuorissa kaloissa on epämuodostuneita yksilöitä, jotka eivät yleensä elä pitkään.

Kolmileukaisen kalan on aiheuttanut todennäköisesti varhaisaiheen kehityshäiriö, Erkinaro selittää. Esimerkiksi iskukoukun vioittama kala ei olisi voinut kasvattaa hampaistoa ylimääräiseen leukaan jälkikäteen.

Kalojen kehityshäiriöitä tapahtuu luontaisesti, tosin ympäristömuutokset voivat edesauttaa mutaatioita. "Vesistö Oulun ympäristössä ei ole niin huonossa kunnossa, että tällaista tapahtuisi", Erkinaro arvioi.

Ilmoita asiavirheestä