SDP:n tai vasemmistoliiton puoluekokoukset henkilövalintoineenkin kutistuvat melkein olemattomiin, kun niitä vertaa vuoden työväenliikkeen kokoontumiseen Oulun edustajakokoukseen tasan sata vuotta sitten.
Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin oli suurlakko, ja edessä ensimmäiset, yksikamariset eduskuntavaalit. Vaikka usko kansanedustuslaitoksen tsaarista riippumattomaan toimintaan ei ollut korkealla, tehtiin Oulussa komea vaaliohjelma.
Keskeisinä vaatimuksina oli eduskunnan vallan kasvattaminen. Äänioikeusikäraja haluttiin alentaa 24 vuodesta 21 vuoteen ja maanvuokralakia uudistaa Suomen maatalousvaltaisuuden takia.
Vaaliohjelmaan kirjattiin vakuutuksia työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta, idea progressiivisesta verotuksesta, yleinen oppivelvollisuus sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
Kovin tuttua, mutta tuolloin myös hyvin omaperäistä.
Vaaleissa kävi hyvin. Tuolloin vielä yhtenäinen puolue, Suomen sosialidemokraattinen puolue, lunasti eduskunnasta 80 paikkaa, mikä oli enemmän kuin kukaan Oulussa osasi edes toivoa.
Pohjois-Suomelle Oulun kokous oli vielä paljon merkittävämpi: Oulun ja Lapin läänin alueella sosialidemokraatteja oli ennen edustajakokousta 579, mutta muutama kuukausi kokouksen jälkeen jo 5 110.
Valtiotieteiden tohtori Tauno Saarela selvittää, että suurlakon jälkeinen kansalaisoikeuksien rajoituksien purkaminen toi Ouluun tavallista suuremman osanottajajoukon.
"Oulun kokouksessa edustajia oli 400 yhdistyksestä, kun edellisessä, marraskuun ylimääräisessä kokouksessa edustajia saapui paikalle vain 151 yhdistyksestä."
Melkein Oulun
ohjelma
Mutta miksi Oulun kokousta ei juuri muisteta, mutta Forssan vuoden 1903 kokous on kaikille tuttu juttu? Saarela epäilee, että syitä on useita, mutta totta on, että Oulu on jäänyt Forssan varjoon. "Ehkä kyse on myös paikallisesta aktiivisuudesta."
Toisaalta työväenliike juhlii perinteisesti Turun perustamisvuotta 1899 ja Forssan ohjelmavuotta1903.
Edustajakokous olisi pitänyt järjestää Oulussa jo kolme vuotta aiemmin, mutta työväentalo ei valmistunut ajoissa.
"Voisi olla, että kuuluisa Forssan ohjelma kulkisi nyt Oulun ohjelman nimellä. Mainetta olisi enemmän", Saarela naurahtaa.
Kokouksen merkittävyydestä sen sijaan ei ole kyse. Kun 8-päiväinen kokous elokuun 20. päivä alkoi, oli kulunut vain kuukausi siitä, kun tsaari Nikolai II oli päättänyt, että kansanedustuslaitosuudistus toteutetaan.
Toiminta ei luvannut suuria, koska päätökset olivat riippuvaisia tsaarin vahvistuksesta, mutta silti Oulussa katsottiin eteenpäin. "Puoluekokouksessa tehtiin valinta, että kansanedustuslaitos on se tapa ja alue, mihin puolue suuntautuu", Tauno Saarela kertoo.
Jäähyväiset
aseille
Muunlaisia muotoja ei mietitty, vaikka uudistus oli saavutettu juuri voimakkailla ulkoparlamentaarisilla toimilla.
Saarelan mukaan aseellinen toiminta päätettiin yksimielisesti hylätä.
"Kaikki edustajat suhtautuivat aseiden käyttöön kielteisesti, vaikka joitain pieniä vivahde-eroja olikin. Päätös lakkauttaa punakaarti osoittaa jo kielteistä linjaa."
Muut keinot jäivät Saarelan mukaan taustalle. "Mietittiin, että ehkä joskus tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan muihinkin konsteihin, kun tsaarin valta romahtaa."
Työväenliikkeessä oli aikaisemmin kolme vahva aluetta: Turku, Tampere ja Helsinki. Oulun kokouksessa helsinkiläisten asema vahvistui. Heidän linjansa oli, että yhteistyö porvarien kanssa ei käy.
"Kukaan ei enää suosittanut, että eduskuntavaaleihin osallistuttaisiin porvariryhmien kanssa. Kunnallisvaaleihin osallistumisessa oli vaihteluja paikkakunnista riippuen."
Oulun kokoukseen osallistuivat kaikki tuon ajan työväenliikkeen merkkimiehet ja -naiset: Edvard Gylling, O.V. Kuusinen, Yrjö Mäkelin, Matti Paasivuori, Eetu Salin, Miina Sillanpää, Yrjö Sirola, Taavi Tainio, Matti Turkia, Edvard Valpas - ja viimeistä kertaa, tuolloin erotetut J.K. Kari ja Matti Kurikka.
Yrjö Mäkelin -seura järjestää työväenpuoleen sadan vuoden takaisesta Oulun kokouksesta seminaarin torstai-iltana. Se pidetään silloisen Oulun työväentalon paikalla, nykyisen Tetran kokoustiloissa Mäkelininkatu 31:ssä kello 18. VTT Tauno Saarelan luennon otsikko on Suurlakon ja eduskuntavaalien välissä. Oululainen FM Risto Kenttä kertoo oululaisten osuudesta nuoressa työväenpuolueessa.