Ehtoollisviinistä jääneitä tummentumia ja kesäisen auringonvalon haalistumia - aika ja käyttö näkyvät kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisäsen Pyhän Tuomaan kirkkoon 1970-luvun puolivälissä suunnittelemissa kirkkotekstiileissä.
Katon ja kattoikkunoiden läpi tihkunut vesi on puolestaan jättänyt jälkensä muutamiin Väisäsen tauluihin, joita on sijoitettu Oulun Puolivälinkankaalla sijaitsevan kirkon eri tiloihin. Väisäsen vuosina 1975-1977 maalaamaan kokonaisuuteen kuuluu Elämän seppele -alttaritaulu sekä 9 muuta maalausta.
Tuiran seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Hannu Ojalehto on jo pitkään halunnut kartoittaa Väisäsen teosten todellisen kunnon. Ensi vuoden alussa selvitystyö nytkähtää vihdoin eteenpäin, kun Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien kirkkojen sisältämät taideteokset käydään järjestelmällisesti läpi.
"Kirkoissa olevien taide-esineiden inventointiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin on varattu budjettirahaa. Yhteinen kirkkoneuvosto asettaa todennäköisesti toimikunnan, jonka tehtävänä on käydä läpi kaikki kirkkotekstiilit ja tehdä toimenpide-ehdotus niistä. Samalla käydään läpi myös Elämän seppele -maalaussarja, jossa on iso konservoinnin tarve", Ojalehto sanoa.
Ojalehto lupaa huolehtia siitä, että arkkitehti Juha Leiviskän suunnitteleman Pyhän Tuomaan kirkon kirkkotekstiilit ja taideteokset nousevat kärkipäähän toimikunnan työssä.
Konservaattorien ja muiden taideammattilaisten mielestä arvokkaiden kirkkotekstiilien paikka olisi lukituissa vitriineissä eikä suinkaan jatkuvassa käytössä.
Kirkkotekstiilit ovat kuitenkin käyttötaidetta, ja käytön jäljet myös tahtovat aina jäädä niihin, vaikka niitä pesetetään erikoispesuna ja muutenkin huolletaan.
Toki suoranaisia virheitäkin on matkan varrella tapahtunut.
"Joskus ennen minun aikaani Väisäsen kirkkotekstiilejä ei pesty erikoispesuna. Kun tekstiilit ovat villakangasta, niin vuori ja varsinainen muu kangas eivät ole väärän pesun takia ihan synkronissa keskenään. Kun vahinko on kerran sattunut, niin sille ei ole enää mitään tehtävissä", Ojalehto huomauttaa.
Kaikesta huolimatta Väisäsen työt ovat Ojalehdon mukaan yllättävän hyväkuntoisia 30-vuotiaiksi tekstiileiksi. Vertailukohta löytyy läheltä.
"Helena Hyvönen teli 1990-luvun alussa Tuiran kirkon kirkkotekstiilit. Vaikka Suomen käsityön ystävät ovat niitä jo huoltaneet, niin ne ovat minusta huonommassa kunnossa kuin Pyhän Tuomaan kirkon kirkkotekstiilit ja ovat taas huollon tarpeessa."
Nykymateriaaleista tehtyjen kirkkotekstiilien käyttöiäksi arvioidaan kymmeniä vuosia.
Pyhän Tuomaan työt eivät ole vielä tulleet ajallisesti tiensä päähän, mutta ne saatetaan uusia lähivuosina jo senkin takia, että aikoinaan kirkkoon on tilattu vajaa kirkkotekstiilisarja. Myös kirkon kuorin mahdolliset uudistustyöt saattavat vaatia uusimista.
Jos uudet kirkkotekstiilit päätetään tilata, niin Ojalehdon mukaan uusia suunnitelmia kysytään ensimmäisenä Väisäseltä.
"Olen jutellut Hannu Väisäsen kanssa kerran asiasta. Hän ilmaisi kiinnostuksensa olla kehittämistyössä mukana: Hän myös sanoi, että jos hän innostuisi suunnittelemaan uudet kirkkotekstiilit, niin hän tekisi toisenlaiset kirkkotekstiilit toisesta aihepiiristä."
Vanhoille, käytöstä poistettaville kirkkotekstiileillekin löytyisi paikka.
"Meidän vanhimmat kirkkotekstiilit ovat 1500-luvulta. Niitä säilytetään vitriineissä ja otetaan esille jossain juhlavammassa tilaisuudessa. Miksei näin voitaisi tehdä samaa uudemman ajan tekstiileille", pohtii Tuiran seurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Hannu Ojalehto.