Pääkirjoitus: Suomen side Ruot­siin vah­vem­pi ja ta­sa-ar­voi­sem­pi kuin yli 200 vuo­teen, on jo aika unohtaa komp­lek­sit

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Oulun kiin­tiö­pa­ko­lais­lin­jaus 1990-lu­vul­ta

Pohjoisen valovoimaisena ja juhlapuheissa kansainvälisenäkin kaupunkina Oulu ei määrällisesti loista kiintiöpakolaispolitiikallaan.

Pudasjärven Amuli Mawazo ja Olive Nyirarukundo (vas.) saavat tukea toisilta kongolaisinaisilta. Yhdessä tehdään kampauksia sekä jaetaan ilot ja surut.
Pudasjärven Amuli Mawazo ja Olive Nyirarukundo (vas.) saavat tukea toisilta kongolaisinaisilta. Yhdessä tehdään kampauksia sekä jaetaan ilot ja surut.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Pohjoisen valovoimaisena ja juhlapuheissa kansainvälisenäkin kaupunkina Oulu ei määrällisesti loista kiintiöpakolaispolitiikallaan.

Oulun kiintiömäärän linjaus on ollut voimassa 1990-luvulta saakka.

Pohjois-Pohjanmaalla vain Oulu ja Pudasjärvi ovat viime vuosina ottaneet kiintiöpakolaisia.

Pudasjärvi teki ensimmäisen päätöksen vastaanotosta vuonna 2011 ja seuraavan vuoden maaliskuussa 35 kongolaista saapui uuteen kotikaupunkiin.

Pudasjärvi on tehnyt sopimuksen ottaa vastaan 20 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi. Pudasjärvi pitää sen, minkä on luvannut, mutta neuvottelut ovat kesken.

”Olemme valmiita, mutta tilanne on vielä avoin. Toivomus on, että kiintiöpakolaiset olisivat kongolaisia”, kertoo kehittämispäällikkö Mikko Kälkäjä.

Oulu vastaanotti viime vuonna 26 kiintiöpakolaista. Viime vuosina kaupunki ole ei täysimääräisesti täyttänyt kiintiöpakolaisten kuntapaikkoja.