Oulun kes­kus­tas­sa monta kau­pun­gi­no­saa

Oulun keskusta on syönyt sisäänsä kolme vanhaa kaupunginosaa. Pokkinen, Kakaravaara ja osa Vanhaatullia ovat käytännössä sulautuneet yhdeksi keskustaksi. Vanhat kaupunginosat elävät nykyään lähinnä paikannimistössä, kaupungininsinöörien kartoissa ja äänestysalueluetteloissa.

Historiallisen kaupunginosajaon mukaan Teijo Jokikokko ja Sirkka Viitanen seisovat Oulun Osuuskaupan vieressä Kakaravaaran ytimessä. Omasta mielestään he ovat Oulun keskustassa. Viitasen mukaan ovat Kakaravaara ja Pokkinen ovat ”niitä Paavo Rintalan aikaisia” kaupunginosia.
Historiallisen kaupunginosajaon mukaan Teijo Jokikokko ja Sirkka Viitanen seisovat Oulun Osuuskaupan vieressä Kakaravaaran ytimessä. Omasta mielestään he ovat Oulun keskustassa. Viitasen mukaan ovat Kakaravaara ja Pokkinen ovat ”niitä Paavo Rintalan aikaisia” kaupunginosia.

Oulun keskusta on syönyt sisäänsä kolme vanhaa kaupunginosaa. Pokkinen, Kakaravaara ja osa Vanhaatullia ovat käytännössä sulautuneet yhdeksi keskustaksi.

Vanhat kaupunginosat elävät nykyään lähinnä paikannimistössä, kaupungininsinöörien kartoissa ja äänestysalueluetteloissa. Elävässä elämässä nimiä ei enää juuri käytetä.

Poikkeuksen tekee Pokkinen, josta sentään kuulee joskus puhuttavan. Nykykielessä Pokkisella tarkoitetaan kuitenkin lähinnä Pokkitörmää, jonka mukaan ensimmäinen kaupunginosa on nimetty. Pokkitörmä lienee puolestaan väännös Båckmöller-nimisestä talosta, joka sijaitsi samalla törmällä.

Oulun ydinkeskusta rakentui kutakuinkin nykyiseen muotoonsa vuoden 1822 Oulun palon jälkeen. Ensimmäiseksi rakennettiin korttelit nykyisen Rotuaarin eteläpäästä Pokkitörmän suuntaan.



Sota hävitti puutaloja


Uudenkadun väärältä puolelta alkanut Kakaravaara oli pitkään köyhälistön kaupunginosan maineessa. Vaikka rautatie ja asema saatiin Ouluun jo 1886, kesti vuosikymmeniä, ennen kuin hökkelit poistuivat Vaaralta kokonaan.

Teuvo Pakkala kuvaa erästä Kakaravaaraa vuonna 1891 ilmestyneessä Vaaralla teoksessaan. Tuolloin alueella oli vielä mitättömiä asumuksia.

"Sammalta kasvoi katto, nurkkalaudat olivat irvollaan, ikkunat vinossa köyröttivät ja lasit olivat sameat ja moniväriset... Keskempänä kaupunkia olisi semmoinen talo ilman armoa tuomittu purettavaksi, vaan Vaaralle se vältti ja sai siellä olla."

Sodan pommitukset hävittivät Vaaralta paljon puutaloja. Nykyinen rakennuskanta onkin lähes kokonaan sotien jälkeiseltä ajalta.



Keskusta kasvaa yhä


Vanhatulli on jo alunperin keinotekoinen alue. Se ei ole historiallisesti vaan hallinnollisesti muodostunut kaupunginosa, joka ulottuu parisataa vuotta vanhasta Kuusiluodosta juuri rakennetulle Lyötylle. Vanhatulli on saanut nimensä Kansankadun varrella sijaitsevansa vanhasta tullikamarista.

Keskusta valtaa edelleen itselleen uutta elintilaa, nyt Heinäpään suunnalta.

Kaupunginosien postinumerojen raja kulkee Heinätorinkadulla. Asunnonvälittäjät ovat toista mieltä. Tätä nykyä jo Kyösti Kallion puiston laidassa sijaitsevista kerrostaloista myydään huoneistoja keskusta-asuntoina.

Heinäpääkin on alati muuttuva käsite. Hollihaasta ja jopa Nuottasaaresta puhutaan yleisesti Heinäpäänä, eikä Leveristä kuule puhuttavan enää ollenkaan.

Toisaalta keskustaan syntyy myös uusia kaupunginosia. Meritulli ilmestyi keskustan karttaan Keskuskentän asuttamisen jälkeen. Myös entiselle ratapihalle rakennettu Etu-Lyötty on uusi asuttujen kaupunginosien joukossa.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä