Kaupungit kasvavat, mutta keskustojen elinvoima heikkenee – tämä oli keskeinen johtopäätös 39 kaupunkikeskustan elinvoimalaskennasta. Elinvoimatiedot julkisti Elävät kaupunkikeskusta ry toukokuun lopussa, tarkastelujakson ollessa keväästä 2018 kevääseen 2019.
Elinvoimalaskenta perustuu liiketiloissa toimivien yritysten vuosittaiseen tarkkaan laskentaan, jossa lauantaisin palvelevien yritysten lukumäärää ja tyhjien tilojen lukumäärä ovat keskeinen mittari.
Kaupunkien keskustoissa näyttää kaupankäynti hiipuneen, vaikka kuluttajien ostovoima on kehittynyt positiivisesti viimeisten vuosien aikana. Keskustojen elinvoima oli heikentynyt lähes kaikissa kaupungeissa, harvoina poikkeuksina nousi esiin Rovaniemi, jossa mitattiin lievää kasvua.
Oulussakin keskustan elinvoima laski edellisvuodesta.
Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä on helpoin selitys tilanteeseen. Kuluttaja käyttää rahaa siellä, missä kokee sen omaan tilanteeseensa sopivana. Erityisesti autoilevat kokevat keskustassa asioinnin usein vaivanloisena ja suuntaavat keskustan ulkopuolisiin marketteihin.
Keskustassa asuvat ja päivittäin työskentelevät kokevat keskustan kivijalkakaupoissa asioimisen luontevana. Ja keskustassa on monia palveluja, joita peltomarketeista ei saa.
Keskustassa kauppojen lisäksi kukoistavat erilaiset kaupalliset palvelut, suurimpana toimialana ravintolapalvelut, kintereillä liki yhtä suurella osuudella kauneus- ja hyvinvointipalvelut.
Ravintolat ovat pitäneet asemansa kauppaliikkeitä paremmin, jopa niin että ravintola- ja kahvilapalvelut ovat paikoin lisääntyneet keskustoissa. Keskustat koetaan edelleen viihtymisen ja kohtaamisen paikkoina. Keskustat eivät ”käyttöliittymänä” ole kuolemassa, mutta niiden käyttötarkoitus muuntuu.
Kuten isoissa kaupungeissa myös Oulussa keskustan elinvoima näyttää olevan miinuksella kuluneena vuotena. Kuinkas tässä näin kävi? Eikö Oulun keskustan pitäisi olla nyt entistä vetovoimaisempi, kun keskustan ydinkorttelit on remontoitu ja uusi uljas kauppakeskuskin on aivan ytimessä?
Tarkempi analyysi osoittaa, että Oulun tilanne ei ole erityisen huono. Oulun keskustan elinvoima kasvoi selvästi 2017–2018, mutta kääntyi hieman miinukselle 2018–2019. Oulun keskustassa lauantaisin palvelevien yritysten osuus laski lähes kolme prosenttiyksikköä ja on nyt 53,3 prosenttia. Tyhjien liiketilojen osuus kasvoi liki prosenttiyksikön ja on nyt 9,6 prosenttia.
Oulun keskustassa on liki 800 kivijalan ja kauppakeskusten liiketilaa. Suurin yksittäinen syy Oulun elinvoiman laskuun löytyy kauppahallin remontista, jonka seurauksena toistakymmentä lauantaisin palvelevaa yritystä joutui väliaikaisesti lopettamaan tai etsimään uuden liikepaikan.
Oulun elinvoimataso on maantieteen takia vertailukaupunkeja heikompi. Oulu on pinta-alaltaan laaja-alainen ja monikeskuksinen, mihin osaltaan vaikuttavat kuntaliitokset. Kaupunkien tiiviys tuottaa parempaa asiakaskokemusta ja parempaa palveluiden saavutettavuutta sekä kaivattua resurssitehokkuutta. Oulussa tehtiin oikea ratkaisu, kun kauppakeskus rakennettiin aivan keskustan ytimeen.
Mutta mikä ratkaisuksi tyhjeneville liiketiloille? Osalle löytyy vuokralaisia esimerkiksi kauneus- ja hyvinvointipalveluyrityksistä, mutta kaikille tiloille ei näytä olevan riittävää kysyntää, ainakaan vuokranantajaa ja vuokralaista tyydyttävällä hintatasolla. Kivijalkakauppojen liiketilojen omistajien tuotto-odotus on hiipunut jo lähes kymmenen vuoden ajan ja on nyt matalin. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistönomistajat ovat tyytyneet jatkuvasti pienempään vuokratuottoon liikehuoneistoista. Kiinteistönomistajilta ei voida odottaa juuri enempää vastaantuloa keskustan kivijalan ahdinkoon.
Keskustan kehittäminen on jatkuva prosessi. Kolme vuosikymmentä sitten Suomeen rantautui eurooppalainen kävelykatuidea. Kävelykatualueet ovat pikkuhiljaa laajentuneet, mutta ne eivät ole ainoa viisastenkivi keskustojen elinvoiman ylläpitämiseksi. Kaivataan ratkaisuja erityisesti keskustan ytimen ulkolaidoille, jossa kivijalkatilat näyttävät kuihtuvan. Ratkaisu elävöittämiseksi voisi olla ”Shared space”-kadut, suomeksi "hidaskadut", joissa kaikki liikennemuodot ovat tasavertaisia. Odotan näiden yleistymistä keskustoissa lähivuosina.
Tärkeää on myös keskusta-alueella asuvien ”urbien” lukumäärän kasvattaminen, mikä lisää palveluiden käyttäjiä keskustan kaupoille ja ravintoloille. Kasvatetaan siis kaupunkia ”sisältäpäin”, levittämisen ja hajottamisen sijaan. Kaupunkien kasvu pitää kanavoida keskustaan. Samalla elämäntapamme kaupunkilaistuu ja tulee kestävämmälle pohjalle – tavoitteet hiilineutraalista yhdyskunnasta voidaan saavuttaa kaupungeissa.
Martti Wilhelms on filosofian maisteri ja keskusta-asiantuntija, vastannut keskustojen elinvoimalaskennasta 2015 alkaen.