Pääkirjoitus

Oulun kes­kus­ta ny­ky­ai­kais­tuu

Oulun keskustan uudistus on kaupungin tulevaisuuden avaimia. Laadukas ja laaja kävelykatualue on toimiva ratkaisu ahtaissa ruutukaavakortteleissa.

Oulun keskustan uudistus on kaupungin tulevaisuuden avaimia. Laadukas ja laaja kävelykatualue on toimiva ratkaisu ahtaissa ruutukaavakortteleissa.

Oulun uuteen yleiskaavaehdotukseen on keskustan osalle kirjattu kunnianhimoinen tavoite: Oulun aseman pohjoisen Euroopan suurimpana kasvukeskuksena tulee näkyä keskustan kaupunkikuvassa sekä sen toiminnoissa ja vilkkaassa elämässä.

Tavoite on haastava, joskin Oulun tavoite on uskottava vain, jos pohjoinen Eurooppa määritellään osapuilleen Barentsin alueen rajojen mukaan. Silloinkaan Oulu ei ole suurin kaupunki eikä sellaiseksi tule, siitä pitävät Murmansk ja Arkangel huolen. Kaupungin painoarvo ei kuitenkaan ole vain asukasluvusta kiinni.

Oulun asema Pohjois-Euroopassa vertautuu lähinnä Ruotsin Luulajaan ja Norjan Tromssaan. Niihin nähden Oulu on kooltaan ylivoimainen ykkönen. Keskustan ilmeessä se ei kuitenkaan välttämättä heijastu.

Luulajan keskikaupunki ei ole erityisen houkutteleva, mutta Tromssassa vilkas satama ja tiiviisti rajautuva kantakaupungin alue saavat paikan tuntumaan eloisalta ja kokoaan suuremmalta. Oulussa vierailijan vaikutelma on usein päinvastainen; keskustan ilme ei tahdo vastata kaupungin tavoittelemaa asemaa.

Tämä johtuu pitkälti ahtaan ruutukaavakeskustan luonteesta. Ei ole sellaista kokoavaa keskikaupungin valtaväylää kuten Suomen kaupungeista vaikkapa Tampereella tai Lahdessa, eikä yksiselitteistä keskipistettä. Lisäksi Oululle tärkeät yliopisto ja teknologiakylä ovat kilometrien päässä keskustasta, ja paikallinen liike-elämä rakentaa mieluusti jättimarketteja loitommalle valtaväylien varrelle, liikenteen helpommin saavutettavaksi.

Oulun keskusta ei pysy eloisana luonnostaan, vaan se vaatii määrätietoisia toimia. Monumentaalikeskusta oli tätä tarkoittava 1960-luvun visio, silloisissa oloissa hyvin kunnianhimoinen hanke, jonka jääminen puolitiehen oli kuitenkin nyt katsoen onni. Rantakatu säästyi, ja oleellinen osa kaupungin identiteettiä.

Torialueen kunnostus ja kävelykatu Rotuaarin perustaminen olivat hyviä askeleita eteenpäin, mutta vasta nyt keskustaa ollaan kehittämässä tavalla, joka kunnianhimoisuudessaan vertautuu monumentaalikeskuksen suunnittelun aikoihin. Kuitenkin niin, että tällä erää suunnitelmat tehdään kaupungin identiteettiä kunnioittaen, ei sitä väkivalloin muuttaen.

Suunnitelmien avain on kallioparkki, joka puolestaan avaa mahdollisuudet keskustan muuttamiseen uuden yleissuunnitelman osoittamalla tavalla. Kävelykatualue laajenee huomattavasti, joukkoliikenne keskitetään Torikadulle ja keskustan kävelyalueet pysyisivät jatkuvasti sulana kaukolämmön paluuveden avulla.

Tämä avaa mahdollisuuden synnyttää Ouluun todellinen kävelykeskusta katuaukioineen. Ruutukaavakorttelien mittakaava sopii tähän hyvin, ja korttelien sisätilojen avaaminen ja yhdistäminen vahvistaisivat kehitystä. Jos uusi matkakeskus rakentuu onnistuneesti, se helpottaa aseman seudun ja sen myötä Raksilan kytkemistä paremmin kiinni keskustaan.

Mikään kaupunki ei ole koskaan valmis, mutta jokaisen sukupolven on pystyttävä tekemään omat päätöksensä. Jos kallioparkki jää toteutumatta, Oulun keskustan kehittämiseltä voi pudota pohja pois vuosikymmeniksi. Laaja, viihtyisä ja eloisa kävelykeskusta pohjoisilla leveysasteilla turvaisi kaupungin tulevaisuutta ja toisi uskottavuutta Oulun kunnianhimoisille visioille.