Kolumni

Oulun kes­kus­ta kasvaa ja ke­hit­tyy jos an­ne­taan

Ouluhan on suhteellisen suuri kaupunki väkiluvultaan. Moni muualta tuleva ihmettelee keskustan nähtyään, että voiko kaupunki olla Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Paljon Oulua pienemmät kaupungit näyttävät keskustan perusteella samankokoisilta.

Ouluhan on suhteellisen suuri kaupunki väkiluvultaan. Moni muualta tuleva ihmettelee keskustan nähtyään, että voiko kaupunki olla Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Paljon Oulua pienemmät kaupungit näyttävät keskustan perusteella samankokoisilta.

Jotkut tuntuvat ajattelevan, että keskustan pienuus ja mataluus on surkeaa, ja hävetä saa onnetonta pikku käpykylää. Ihan näin se ei ole: keskusta on pieni mutta viehättävä osin juuri sen takia.

On lohdullista vierailla väkiluvultaan heti Helsingin perässä tulevissa Espoossa ja Vantaalla, joissa keskustaa ei ole, tai niitä on useita. Oikeastaan kummatkin ovat ankeaa lähiöerämaata, jonne ei tee mieli muuttaa. Siinä mielessä on kiva asua Oulun seudulla.

Oulua ei ole nyt vain satuttu asuttamaan keskustasta taivaaseen, vaan väki on levittäytynyt laajemmalle.

Kauan pienuutta ei tarvitse kuitenkaan hävetä, jos kaupungin teknisen keskuksen viime viikolla esittelemä kaava toteutuu edes osaksi.

Suunnitelmat keskustan nostattamiseksi ovat tervetulleita, sillä onhan kaupungin syytä olla kokoisensa tuntuinen.

Kaupunkikuvaa ei pidä ajatella pelkästään Oulussa asuvien 130 000 ihmisen kautta, vaan koko seudun yli 200 000 asukkaan keskuksena. Ympyrän voisi oikeastaan piirtää paljon sitäkin laajemmaksi.

Suunnitelmakuvien perusteella uudet rakennelmat näyttävät olevan hyvin moderneja. Tyyli istutetaan paikoin tiiviisti vanhan oululaisen rakennuskannan viereen.

Eihän se hyvältä näytä, mutta ei auta valittaa. Helsingin Kamppikin istuu vanhojen kortteleiden keskelle suhteellisen sujuvasti, kun silmä on tottunut vähän aikaa. Vielä kauheampaa olisi, jos rakennukset pyrkisivät jäljittelemään vanhaa. Sen linjan täydellinen kelvottomuus voidaan tarkistaa joka päivä torinrannan kortteleista.

Pääasia on, että keskustan elävyys turvataan. Asunnot kaupungin keskeisimmällä paikalla tulevat houkuttamaan ihmisiä, ainakin jos talouskriisi hellittää. Liike-elämä seuraa perässä. Keskusta tarvitsee tällaisen piristysruiskeen, kun kaupungin laitamien kauppakeskukset kasvavat ja uusia syntyy.

Keskustan kasvu ja aktivoituminen parantaa myös paljon puhutun joulutorin menestymisen mahdollisuuksia. Katetut katuosuudet ja ylikulkusillat luovat toiminnalle erinomaiset puitteet.

Oulun seutu joutuu raskaasti häpeämään, että saksalaisten pitää hommata meille joulumarkkinat ensi vuodeksi, kun itse emme moiseen kykene. Saksan Hallen, Leverkusenin ja Karlsruhen sekä Itävallan Linzin väet meille sen nyt ovat luvanneet.

Kun kiiruhtaa pitkin keskustaa ja Rotuaaria näin joulun alla ostoksilla, ainakaan väen vähyydestä ei tarvitse valittaa. Itse asiassa porukkaa on ollut arkisinkin niin paljon, että ei ole tahtonut sekaan mahtua.

Tässä valossa joulutorillekin olisi varmasti riittänyt kysyntää, mutta tahtoa sen järjestämiseen ei ollut.

Saksalaisten lupaaman joulutorin paikaksi on eri tahoilla ehdoteltu Rotuaarin lisäksi muun muassa Franzénin puistoa ja Uudenkadun suoraa. Kirkon edustalla oleva Franzénin puisto olisi varmasti tilava ja komean ympäristön tarjoava vaihtoehto.

Paras paikka on silti laajennettu Rotuaari. Siellä ihmiset ovat, ja sinne he tulevat -- sitten kun kahden tunnin etsinnän jälkeen ovat löytäneet parkkipaikan. Kallioparkin tarvitsevat sekä laajentunut keskusta että joulu- ja kesätorit, omat sekä vieraat.

***

Ylikiiminkiläisten onnikkakyydit halpuvat viikon päästä, kun heistä tulee oululaisia. Eiköhän hoideta sama homma koko Oulun seudulle.