Syksyllä päätetään retkeilyreittien kunnostuksesta.
Oulun kaupunki korjaa retkeilyalueilla sijaitsevia huonokuntoisia pitkospuita. Kaupunki on saanut käyttäjiltä palautetta muun muassa Kalimenlammen alueen lahoavista pitkospuista. Maanhankintapäällikkö Juha Peuraniemi Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista kertoo kaupungin remontoivan sen vastuulla olevat retkeilyrakenteet.
– Olemme käyneet läpi retkeilypaikkojen kuntoa. Muun muassa Pilpasuon retkeilyreitillä sijaitseviin pitkospuihin tehdään tällä hetkellä kunnostuksia, Peuraniemi sanoo.
Oulun kaupungin työryhmä on tehnyt luonto- ja retkeilyalueista hoito- ja käyttösuunnitelman, joka siirtyy yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi. Yksi hoito- ja käyttösuunnitelman tekijöistä, Oulun kaupungin CircVol-hankkeen projektipäällikkö Venla Honkala, kertoo suunnitelman olevan kymmenvuotinen. Luonto- ja retkeilyreitit on luokiteltu niiden korjaustarpeen mukaan.
– Esimerkiksi pitkospuita on vastuualueellamme yhteensä noin 8,8 kilometriä. Uusimme noin kilometrin pitkospuita vuodessa. Sen verran meillä on budjettia, Honkala kertoo.
– Olemme jakaneet kohteet suunnitelmassa sen perusteella, mikä niiden uudistamisen ja korjaamisen aste on. Yhdyskuntalautakunta alkaa kokoontua luultavasti elokuussa lomien jälkeen, jolloin asia menee eteenpäin. Syksyn aikana haluamme asiasta päätöksen, Honkala jatkaa.
Yhdyskuntalautakunnassa päätetään lopullisesti, mitä luonto- ja retkeilykohteille tapahtuu. Honkala uskoo suunnitelman menevän läpi ilman suurempia korjauksia.
– En esitä mitään radikaalia. Korjaukset riippuvat budjetin koosta ja osaavan työvoiman saatavuudesta.
Honkala soisi korjauksiin enemmän määrärahoja kaupungilta, koska luontokohteiden lukumäärä kasvaa. Monet toivovat Oulun kaupungin ylläpitämiä retkeilyreittejä.
– Painetta olisi pitää kohteet hyvässä kunnossa, mutta rahaa ei ole siihen tarpeeksi, Honkala lisää.
Oulun kaupunki saa palautetta kansalaisilta luonto- ja retkeilyreittien kunnosta.
– Saamme säännöllisin väliajoin palautetta pitkospuista, Peuraniemi sanoo.
– Tämä on jatkuvaa kunnostusta ja korjausta, sillä pitkospuutkin lahoavat noin kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan näytä, että rahaa tulisi lisää. Erillisten hankkeiden kautta se on mahdollista, Honkala sanoo.
Sanginjoen alueen, johon Kalimenlampikin kuuluu, osalta työryhmä toivoo toimenpiteitä.
– Sanginjoen alue on kuitenkin suurempi kokonaisuus. Sinne on suunnitteilla suojelualue, mutta siitä ei ole annettu vielä varmaa päätöstä. Teemme Sanginjoen alueeseen myös hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa linjataan kohteiden kunnostukset, Honkala toteaa.
Aikataulu riippuu siitä, miten päätöksenteko etenee.
– Haluaisimme kuitenkin voimakkaasti kehittää sitä.
