Kaupunki hakee rahoitusta 340 000 euroa kaupunkivesien kunnostushankkeeseen, johon kuuluvat Kuivasjärven ja Kaijonlahden vedenlaadun parantaminen. Hankkeen kustannusarvio on 615 000 euroa vuosille 2019–2021, eli kaupungin kustannuksiksi jää 275 000 euroa.
Kaijonlahden valuma-aluekunnostuksen yleissuunnitelma tehtiin viime vuonna. Valuma-alueet käsittää Ruskonojan ja Lopakkaojan alueet. Edellinen käsittää Ruskon teollisuusalueen ja Rannanperän asuinalueen. Jälkimmäinen muodostuu Ruskon jätekeskuksen valuma-alueesta ja lähistön metsistä.
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut on hakenut Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta harkinnanvaraista valtionavustusta Kaijonlahteen laskevien ojien ja sen valuma-alueen kunnostussuunnitelmiin sekä kosteikkojen kunnostuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hakemusta täydennetään vielä lisäämällä kokonaisuuteen Kiimingin yrityspuiston hulevesijärjestelmän rakentaminen ja kaupunkivesien laadun selvitys sekä seurantaohjelma. Yrityspuistoon tehtävien ratkaisujen pitäisi osaltaan parantaa Kaijonlahden vesitilannetta ja pienentää huletulvan riskiä.
Jos ely-keskus myöntää rahoituksen, hankkeen kaupungin tämän vuoden osuus katetaan kaupunginhallituksen kehittämissalkkujen määrärahoista. Seuraavien kahden vuoden määrärahat varataan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden talousarvioihin.
Kaupunkivesien parantamisen tarkoitus on ylläpitää ja kohentaa Kaijonlahden ja Kuivasjärven kuntoa, lisätä niiden virkistyskäyttöä ja kehittää maisemallista arvoa.
Lisäksi osana hanketta on tarkoitus selvittää ja seurata Oritkarin lumenkaatopaikalta tulevien hulevesien laatua.
Oulun kaupunginhallitus päätti maanantaina hakea valtion rahoitusta vesienparannushankkeeseen. Kuivasjärvi ja erityisesti sen itäosassa sijaitseva Kaijonlahti ovat erittäin heikossa kunnossa. Kun aiemmin tehdyssä Oulun vesistöjen kunnostusohjelmassa Kuivasjärvi pääsi Pyykösjärven kanssa jaetulle ykköstilalle kiireisimmin kunnostettavien vesien listalla.
Kaijonlahden kunnostustöiden ensimmäinen vaihe käsittää lahden ruoppaamisen ja syventämisen. Toisessa vaiheessa tehdään laskeutusaltaita ja kosteikkoja Kaijonlahden yläpuolisille valuma-alueille.