Matti Pennasen valinta Oulun uudeksi kaupunginjohtajaksi ratkesi selvällä äänierolla viime maanantaina, mutta todellisuudessa vaali polarisoi kaupunginvaltuuston tavalla, joka ei lupaa hyvää eikä näytä fiksulta. Oulussa tehdään isoja päätöksiä pelottavan pienellä marginaalilla.
Kokoomus ja keskusta sekä pari vihreiden rintamasta irronnutta valtuutettua tekivät historiaa viime maanantaina valitsemalla Matti Pennasen Kari Nenosen seuraajaksi. Nenonen on sosiaalidemokraatti, kuten ovat olleet kaikki hänen edeltäjänsä vuodesta 1961 lähtien. Pennasella on kokoomuksen jäsenkirja, joten demarien pitkä valtakausi kaupungin korkeimmassa johdossa katkesi kuin kanan lento.
Koko viikko on äimistelty sitä, että peli ratkesi jo ensimmäisessä äänestyksessä. Pennanen sai siinä 34 ääntä, SDP:n Aino-Maija Luukkonen 22 sekä keskustan Hannele Pokka 10. Pennasen voitto oli täysin selvä. Demokratia on puhunut ja pulinat pois, sanoisi Johannes Virolainen, jos eläisi yhä.
Äänestystuloksen tarkempi analyysi paljastaa kuitenkin, että Pennasen todellinen voittomarginaali on pieni: vain kaksi ääntä. Demarit hajottivat nimittäin äänensä Luukkoselle ja Pokalle. Kaikki Lapin maaherran äänet tulivat heiltä.
Koko vasemmisto ja kahdeksan vihreää olivat siis mukana surkeasti epäonnistuneessa taktikoinnissa, jolla yritettiin estää ennakkosuosikki Pennasen pääsy toiselle kierrokselle. Jos tämä ryhmä olisi äänestänyt blokkina Luukkosta, hän olisi saanut 32 ääntä. Matti Pikkaraisen johtamat keskustalaiset taktikoivat kuitenkin demareita taitavammin. He luopuivat Pokasta ja liittoutuivat kokoomuksen kanssa turvatakseen Pennasen valinnan ja vallansiirron.
Luvut osoittavat, että valtuusto on jakautunut ikävästi kahtia ja tekee suuria ratkaisuja hasardihengessä. Sama se, miltä se näyttää ulospäin. Pääasia on, että oma ryhmittymä voittaa ja toinen häviää. Ehdokkaan kyvyillä, osaamisella ja ansioilla ei ole niin väliä.
Pelin kulttuurilla on liian vahva asema valtuustossa. Valtuusto kaivaa tällä menolla maata omien jalkojensa alta. Arvokkuus ja harkitsevuus ovat kaukana sen toimintatavasta, ja se koskee molempien blokkeja. Niin merkittävää ratkaisua kuin kaupunginjohtajan valintaa noin 130 000 oululaiselle ei pitäisi hoitaa niin, että valtuuston mennään katsomaan, kumpi blokki taktikoi taitavammin.
Kokoomuksella sattui olemaan tällä kertaa ansioituneimmat hakijat puolueiden ehdokkaista. Mikkelin Jyrki Myllyvirralla oli Pennastakin paremmat paperit, mutta Pennasta suosi kotikenttäetu. Hänet tunnetaan Oulussa ja häneen luotettiin. Hän oli turvallinen valinta, mutta mikään suuri visionääri hän ei ole.
Demarit olisivat pitäneet kivuttomasti kaupungin ykkösviran, jos he olisivat lyöneet pöytään ehdokkaan, joka olisi mykistänyt muut. Vain he vannoivat nyt Luukkosen nimiin - tai olivat vannovinaan.
Vasemmistoliitolla oli vähintään yhtä hyvä ehdokas kuin Luukkonen, mutta ryhmä hylkäsi kylmästi Kalervo Ukkolan, Kemin entisen kaupunginjohtajan, ja siirtyi Luukkosen tueksi vain estääkseen porvarin valinnan. Vihreiden enemmistöä ohjasivat yhtä pikkusieluiset motiivit -- ja Luukkosen sukupuoli.
Pennanen tai Luukkonen tai kuka muu hyvänsä vastaavassa tilanteessa olisi ansainnut laajan tuen valtuustolta. Kaupunginjohtajan tehtävä on erittäin vaativa. Työhön ei ole kiva tarttua, jos koko ajan saa pelätä selkään puukotusta hävinneiden taholta. Sitä kun tapahtuu muutenkin.
Oulun valtuusto ajautui pikkupolitikoinnin tielle heti viime kunnallisvaalien jälkeen, kun demarit, vasemmistoliitto ja vihreät ottivat vallan käsiinsä yhden äänen enemmistöllä ja jakoivat sen turvin luottamusmiespaikat.. Se oli pottujen maksua takaisin pottuina siitä, miten kaupungissa oli aiemmin toimittu. Tällainen koston kierre, jota kaupunginjohtajavalintakin jatkaa, pitäisi pystyä panemaan poikki kaupungin edun nimissä.
Oulu on maan kuudenneksi suurin kaupunki, joka on noteerattu kaikkialla korkealle teknologiaihmeen takia. Oulun menestystä selitetään mielellään poliittisten ryhmien konsensuksella. Kaupunginjohtajavalinta, luottamusmiespaikkojen jako ja budjettivallan käyttö pienellä marginaalilla kertovat kuitenkin ulospäin aivan muusta.
Ilmeisesti kuva ei ole kuitenkaan täysin tarkka, kun pelimiesten kärki, keskustan Pennanen ja SDP:n Heikki Keränen, saunoivat yhdessä heti valtuuston äänestyksen jälkeen. Luultavasti he vain naureskelivat partaansa sen takia, mitä oli juuri tapahtunut. Ehkäpä oululaista konsensusta eivät tajua kunnolla muut kuin pelimiehet itse.