Oulun kaupungin investointien määrä on useana vuonna ollut 140–150 miljoonaa euroa per vuosi, eivätkä luvut ole tulevinakaan vuosina ainakaan laskemassa alaspäin.
– Se merkitsee kolmessa vuodessa lähes puolta miljardia. Asia puhutti kovastikin kaupunginhallitusta, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.
Oulun kaupunginhallitus sai kuulla maanantaina hallintokuntavaiheen yhteenvedon ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2021–2022.
Weisell sanoo, että ensi vuonna talous voisi näyttää tasapainoiselta. Syy on siinä, että kaupunki tulee saamaan ensi vuonna takaisin tältä vuodelta verohallinnon tulorekisteriongelmien vuoksi saamatta jäävät noin 13,5 miljoonan euron verotulot. Tämän vuoden vuosikate tulee samaisen tulorekisteriongelman takia jäämään selvästi miinukselle.
– Verotulojen takaisin saanti kuitenkin helpottaa ensi vuotta selvästi, ja siksi vuodet 2021 ja 2022 näyttäisivät tasapainoisemmilta, Weisell sanoo.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) tiivistää, että tämän vuoden tilinpäätöksen todennäköinen miinukselle jääminen on huono asia, mutta todennäköisesti ensi vuodelle tulevat valtionosuuksien korotukset nostavat talouden miinukselta nollille.
– Tietysti vain siinä tapauksessa, jos lupaukset pitävät paikkansa. Ne kuulemma löytyvät hallituksen uudesta budjetista, Oikarinen huomauttaa.
Kaupunginhallituksessa keskusteltiin eniten siitä, miten Oulun talous selviää tulevassa tilanteessa valtavista investoinneista.
– Siinä on pitkä rivi kouluja, elinvoimainvestointeja ja vaikka mitä. Sellaista keskustelua kävimme hallituksessa, mitkä investoinnit voisivat olla sellaisia, joita voisi vähän siirtää, Oikarinen sanoo.
Yksi ehdotettu siirrettävä investointi keskusteluissa oli kaupungintalon remontointi. Sellainen on kuitenkin jo myöhäistä, koska suuri osa kaupungintalon toiminnoista on jo siirtynyt väistötiloihin.
Weisellin mukaan kasvava investointipotti edellyttäisi, että tehtäisiin joka vuosi parempia vuosikatteita, sillä investoinnit pitäisi pystyä kattamaan aina niillä.
– Tällä menolla kaupunki joutuu ottamaan investointeihin liikaa velkaa, ja omarahoitusosuus on jäämässä vain 60 prosenttiin. Lainanotto tuleville vuosille näyttää kasvavan 50–60 miljoonaan vuodessa. Ennen tätä päivää lainan määrä ei ole kasvanut, mutta nyt näyttää, että siinä lähdettäisiin menemään ylöspäin, hän sanoo.
Kaupunginhallituksessa mietittiin myös, voidaanko joitakin hankkeita toteuttaa vuokra- tai elinkaariperiaatteella, jolloin kaupungin osuus investoinneissa jäisi pienemmäksi.
– Se on vain sillä tavalla, että kun usein on kyse peruskorjausinvestoinneista, näitä vuokramalleja on vaikea toteuttaa. Uusiorakennuksissa niitä voidaan hyödyntää paremmin. Meillähän oli tässä kolmen vuoden aikana 46 miljoonan verran niin sanottuja vuokrakohteita, eli niihin on laskettu painoa jo nyt aika paljon.
Ensi vuonna Oulu on saamassa aiemmin leikattuja valtionosuuksia takaisin 30 miljoonaa euroa.
– Se ei ole oikeastaan uutta rahaa. Se tulee siitä, kun kustannustaso on noussut mutta niitä ei viety valtionosuuksiin, ne hyppäyksen omaisesti nousevat ensi vuonna siihen 30 miljoonaan, Weisell selventää.