Kaupungin liikemerkistä noussut keskustelu ei johda muutoksiin. Oulun kaupunginhallitus sivusi kokouksessaan epävirallisesti asiaa, mutta viime joulukuussa tehtyä päätöstä ei enää oteta uuteen käsittelyyn.
"Totesin ennen kokouksen alkua, että kaupungin graafisesta ohjeistosta on käyty spekulaatioita, mutta kaupunginhallitus on ne hyväksynyt 14. joulukuuta ja antanut asiasta toimeksiannon. Niinpä mennään tehtyjen päätösten mukaan", kertoi puheenjohtaja Tuija Pohjola (sd.) maanantaina kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen.
Oulun uuden liikemerkin on sanottu muistuttaneen Kärppien ja Merita-pankin liikemerkkien ulkoasua. Tuija Pohjola totesi viime torstaina merkin aiheuttaneen paljon keskustelua ja palautetta tulleen, että asiaa on syytä pohtia kaupunginhallituksessa.
Pohjola kertoo aamukahvin meinanneen menneen väärään kurkkuun, kun hänen lausuntoa tulkittiin niin, että kaupunginhallitus pyörtäisi päätöksensä. "Eihän päätöksenteosta tule mitään, jos jo muutaman viikon kuluttua ollaan toista mieltä. Oulun vaakunakin on edelleen käytössä. Kaupunginhallituksessa ei käyty asiasta keskusteltua, vaan totesin asioiden tilan lyhyesti", Pohjola sanoi maanantaina.
Pohjola huomauttaa, että Oulun vaakuna on edelleen virallisessa käytössä kaupungin viranhaltija- ja luottamushenkilöjohdolla, vaikka logo muuten vaihtuikin.
Hannala kuntoon
Kaupunginhallitus lupasi osaltaan rahoittaa Oulun aikuiskoulutuskeskus Oy:n omistaman Hannalan huvilan remonttia. Vuonna 1857 valmistunut huvila sijaitsee Toppilansaaressa heti Toppilansalmen sillasta oikealla.
Kaupunginhallitus lupasi aikuiskoulutuskeskukselle rahoitusta myös vanhojen rakennusten saneeraus- ja korjausyrittäjyysprojektiin varasakoon.
Hannalan kunnostaminen maksaa 750 000 euroa, johosta kaupungin osuus on noin 37 500 euroa. Hannalan kunnostus kestää kolme vuotta aina vuoden 2007 loppuun.
Kesällä alkava saneeraus- ja korjausyrittäjyysprojekti kestää heinäkuuhun 2007. Varasako-projektin kustannukset ovat 305 610 euroa.
Aikuiskoulutuskeskus hakee suunnitelmiinsa rahoitus Euroopan unionin ohjelmista.
Korkein hallinto-oikeus on kumonnut Oulun kaupungin rakennusjärjestyksestä 2002 yhden pykälän, jonka perusteella Oulun suunnittelutarvealueeksi määriteltiin kaikki ne kaupungin maa-alueet, joille ei ole laadittu erillistä asemakaavaa tai osayleiskaavaa.
KHO:n mielestä kaupungin linjanveto oli liian lavea eikä sitä perusteltu riittävästi. Kumotulta osin rakennusjärjestys lähti uudelleen valmisteltavaksi.
Kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Oulun seudun yleiskaava 2020 laajennuksesta. Yleiskaava laajenee koskemaan Liminkaa, Lumijokea ja Tyrnävää. Kaupungin mielestä tavoitteeksi pitäisi ottaa kyseisten kuntien työpaikkaomavaraisuuden nosto ja työmatkaliikenteen väheneminen. Kuntien asukasluvun arvioidaan nousevat 45 prosentilla vuoteen 2020.
Kaupunki haluaa merkitä seudun pohjoisosien kaupallisen keskuksen Ritaharjuun Pohjantien ja Raitotien kulmauskeen. Pohjantien ja Kellonväylän kohdalle esitetään erikoistavarakauppaa, mutta varaus on kaupunginhallituksen mielestä liian aikainen.
Kaupunginhallitus antoi lausunnon myös Ylikiimingin monitoimikeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kaupunginhallituksen mukaan monitoimikeskuksen suunnittelua jatketaan YVA:n jälkeen osayleiskaava