Oulun kauppakamarin mielestä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta olisi luovuttava. SAK kannattaa saatavuusharkinnan säilyttämistä.
Miksi EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta olisi luovuttava, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen?
– Jos yritys on valmis palkkaamaan henkilön, joka on valmis tulemaan Suomeen tekemään töitä, sille ei pitäisi olla estettä. Meillä on paljon töitä vapaana juuri kädentaitoja vaativissa tehtävissä. Suomalaisia nuoria ei kiinnosta se koulutus eikä työ.
– En ymmärrä, miksi pitää erikseen lähteä vielä arvioimaan tarvetta, jos joku yritys löytää työntekijän ulkomailta. Meidän pitäisi houkutella työntekijöitä Suomeen tekemään työtä. Meilläkin on syntyvyys ennätysalhainen eikä ole nähtävissä, että se nousee.
Onko työhön perustuvien oleskelulupien prosessi liian hidas?
– Lupaprosessi on varsin hidas. Lupaprosessille pitäisi määrittää maksimiaika. On yrityksen ja ulkomailta tulevan työntekijän kannalta kohtuutonta odottaa kuukausia. Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajaksi on saatava lakiin maksimiksi kuukausi. Tavoitteena tulee kuitenkin olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika. Tällä hetkellä se voi kestää puoli vuotta. Vaikkapa rakennusalalla on mahdotonta, jos rakentamiskausi menee ohi lupaprosessin takia.
Ely-keskushan voi tehdä alueellisesti ratkaisuja saatavuusharkinnasta?
– Kyllä voi jonkin verran, mutta se ei ole riittävää. Alueilla oleville ely-keskuksille pitäisi lainsäädännön tasolla antaa lisää joustoa ja mahdollisuuksia alueellisesti arvioida tehtävänimikkeitä, joihin ei löydy sellaisia työntekijöitä, joita yritykset tarvitsevat.
Miksi saatavuusharkinnasta ei pitäisi luopua, SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä?
– Aloilla, joilla on valmiiksi työvoiman ylitarjontaa, on vaan reilua, että noudatetaan harkintaa ja laitetaan ensin työpaikat avoimeen hakuun. Kyllä paikallisilla työttömillä, muun muassa maassa jo asuvilla työttömillä maahanmuuttajilla, on oltava edes mahdollisuus hakea töitä ennen kun rekrytoidaan suoraan kolmansista maista.
– Toinen syy miksi emme luopuisi saatavuusharkinnasta on se, että valitettavan paljon esiintyy ulkomaisten työntekijöiden oikeusaseman loukkaamista ja työehtojen polkemista ja muuta hyväksikäyttöä. Työsuojeluviranomaisilla ei ole riittävästi keinoja puuttua siihen eikä valvonta pelaa.
Olisiko ely-keskuksille tarpeen antaa nykyistä enemmän vapauksia tehdä alueellisia päätöksiä saatavuusharkinnasta luopumisesta?
– Vaikea sanoa mikä rooli paikallisille ely-keskuksille jää. Hallitusohjelman mukaan työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon varmistamiseksi sekä saatavuusharkinnan joustavoittamiseksi arvioidaan tarve alueellisen työlupalinjausmenettelyjen yhdistämiseksi laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tarkoittanee jonkinsorttista valtakunnallista saatavuusharkintaa.
– Jos jollakin ammattialalla on pulaa osaavista työntekijöistä eikä paikallista työvoimaa ole tehtäviin saatavissa, silloin saatavuusharkinnalla ei ole mitään virkaa. Esimerkiksi Uudellamaalla on työlupalinjauksessa linjattu kaikki työvoimapula-alat saatavuusharkinnan ulkopuolella! Miksi Oulu ei tekisi samoin?
Millainen ongelma ovat työlupien käsittelyajat?
– Ei saatavuusharkinta ole se, joka merkittävästi hidastaa rekrytointeja. Työnantajan varsinainen ongelma tässä on lupien pitkä käsittelyaika, joka joskus on jopa puoli vuotta. Siinä on se varsinainen pullonkaula ja siitä ollaan aivan samaa mieltä työnantajapuolen kanssa. Uusi hallitusohjelma tähtääkin työlupakäsittelyn nopeuttamiseen ja se on hyvä asia.
Mitä on saatavuusharkinta?
Saatavuusharkinnassa työpaikka avataan TE-toimiston järjestelmään noin 10 päivän ajaksi, jolloin työmarkkinoilla olevat voivat sitä hakea. Jos sopivia hakijoita ilmaantuu, ulkomainen työnhakija ei voi saada myönteistä päätöstä.
Saatavuusharkinta ei koske esimerkiksi erityisosaajia.