Oulussa kaukolämpö on maan halvinta. Samaan aikaan Oulun Energian Toppilan voimalaitos on maan suurin turpeen käyttäjä. Näillä asioilla ei ole kuitenkaan tekemistä toistensa kanssa: kaukolämmön hinta on poliittinen päätös.
Oulun Energian toimitusjohtajan Tapani Kurkelan mukaan muualla seurataan enemmän energianhintojen nousua. "Meillä on valtuustossa päätetty, että hintoja ei nosteta. Meillä on kaukolämmössä vanha kunnallispoliittinen hinta", Kurkela määrittää.
Oulun Energia tekee hyvää tulosta, joten kaupunki voi päättää, että hintaa ei nosteta.
Sähkön hinta määräytyy markkinahinnan mukaan, mutta kaukolämmössä hinnat ovat poliittisen päätöksen takana. Pitkän päälle ei voida poliittisesti alihinnoitella, Kurkela uskoo.
Pientalot eivät ole kaukolämpöasiakkaina kannattavia. "Omakotitalojen kaukolämpö on meille puolitappiollista, sosiaalista toimintaa", Kurkela täräyttää.
Tänä talvena turvetta on poltettu Toppilassa normaalia vähemmän. Sähkön hinta on ollut matalalla ja turpeesta ei ole kannattanut tuottaa sähköä. Jos sähköstä saa huonoa hintaa, sitä ei tarvitse tehdä - sitä voi ostaa.
Lämpövoiman tuotantoon turvetta tarvitaan joka tapauksessa, mutta talvikin on ollut lämmittäjien kannalta suotuisan leuto.
Viime kesä oli toisaalta erittäin märkä, eikä turvetta ollut kovin paljon tarjolla ja sen laatu ei ollut kovin hyvää. Talvi sattui siis menemään ihan hyvin.
Turvetuottaja ei nyt valittele olojaan
Energiantuotannossa eri saatavuustilanteisiin ja hintavaihteluihin suojaudutaan. "Jos eri polttoaineiden hinnat nousevat kuten öljyn ja kivihiilen, silloin nousevat yleensä muidenkin energiaraaka-aineiden hinnat. Meilläkin on kivihiilisidonnaista turvetta", Tapani Kurkela toteaa.
Oulussa pyritään käyttämään turpeen lisäksi polttoaineena myös puuta, mutta sitä ei ole rannikolla helposti, paljon ja läheltä saatavissa.
Maailman suurimman turpeentuottajan, Vapon, toimitusjohtajan Matti Hillin mukaan tunnelma on nyt positiivinen.
"Tällä hetkellä pidetään tarpeeksi turpeen puolta, siitä ei voi sanoa muuta kuin hyvää. Viimeisen vuoden aikana on tullut melkoinen muutos."
Hillin mukaan eteläisessä Suomessa turpeen käyttäjiä tulee lisää. Lappeenranta, Kerava, Jyväskylä tulevat turpeenkäyttäjiksi muutaman vuoden sisällä. Energiantuotanto turpeesta voi Hillin mukaan kasvaa 20 terawattitunnista 30 terawattituntiin ehkäpä seuraavien vuosikymmenten aikana.
Hilli laskee, että koko Suomen turvevaranto on vähän isompi kuin Pohjanmeren öljykenttien varannot. Turvetta riittäisi näin sadoiksi vuosiksi nykyisellä käytöllä.
Päästökerrointa
pyritään muuttamaan
Matti Hillin mukaan vesiensuojelutyöt hoidetaan turvekentillä kunnolla. Tuotanto kohdistetaan alueille, jotka ovat hiilidioksidin päästäjiä eli ojitetuille soille.
Hillin mielestä ei ole merkitystä, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei.
"Oleellista on, saadaanko päästökerroin kohdalleen. EU on linjannut, että energiantuotannolla pitäisi olla 35 prosenttia pienemmät hiilidioksidipäästöt kuin mineraaliöljyllä. Meidänkin suunnittelemallamme puolet puuta, puolet turvetta metsäojitetulta suolta -systeemillä päästään hyvin siihen."
Turpeen polton päästökerroin on suuri eli huono: turpeen poltto aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä.
Päästökertoimen ja pelisäännöt määrittelee IPCC. Muutos on Hillin mielestä saatava aikaiseksi ennen vuotta 2013. Vuosiksi 2008-2012 on pelisäännöt jo lyöty lukkoon.
Hillin mukaan turpeen tuotantoa ei voida äkkiä lisätä. Lupien saanti vie aikansa ja suo pitää kuivattaa. "Hirveän nopeisiin liikkeisiin ei pystytä. Mutta jos on kymmenen vuotta aikaa, silloin voidaan tehdä aika isojakin muutoksia."