Oulun seudun vetovoima on yritysten näkökulmasta keskinkertainen, eikä siitä voi iloita.
Noin 60 000 asukkaan Seinäjoki ei ole kuulu kauneudestaan tai ylivertaisesta matkailullisesta vetovoimastaan, mutta yhdessä asiassa kaupunkiseutu on kiistattoman vahva. Se oli jo neljännen kerran peräkkäin ykkönen niin sanotussa kuntarankingissa, jossa käydään läpi 25 seutukunnan kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja ja kysytään yritysten arvioita seudun vetovoimaisuudesta.
Jos Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys on Etelä-Pohjanmaalla antanut aihetta tyytyväiseen hyrinään, sama rankinglista herättänee monilla muilla kaupunkiseuduilla kysymyksen siitä, mikä on vialla tai mitä voitaisiin tehdä paremmin. Näin myös Oulun seudulla, jonka sijoitus mittauksessa on 15:s.
Tieteelliset vaatimukset täyttävästä mittauksesta ei selvityksessä ole kyse. Oulun seudulta vastaajina oli 33 työnantajayritystä, jolloin yhdenkin vastaajan hyvin myönteiset tai hyvin kielteiset näkemykset heiluttavat saman tien lopullisia arvioita.
On kuitenkin syytä olettaa, että vastaukset kertovat aidoista näkemyksistä. Myös se, että kaupunkien sijoitukset eivät suuresti heittele vuodesta toiseen, viittaa siihen, että kaupunkien vetovoimassa ja yritysystävällisyydessä todella on aitoja eroja.
Oulun seudulla mittauksen tulos kannattaa siksi ottaa vakavasti. Kun yritys harkitsee sijoittumistaan, EK:n kuntarankingista katsottuna edellä on neljätoista houkuttelevampaa vaihtoehtoa.
Arjessa vastaan tulevan yritysystävällisyyden tai -nihkeyden ohella yritysten johtajilla on tietysti myös mielikuvia kaupunkiseuduista. Vastaavat mielikuvat todellisuutta tai eivät, niillä on merkitystä.
EK:n mittauskin vahvistaa omalta osaltaan näitä mielikuvia. Siksi Oulun jämähtäminen niin sanotuille jne-sijoille on harmillista.
Helppo ja nopea selitys Seinäjoen voitolle ja Oulun kehnolle sijoitukselle voisi olla kaupunkiorganisaation kokoero. Suurikin voi kuitenkin olla yritysten näkökulmasta kaunista. Turun seutukunta oli mittauksen kolmonen ja Helsingin seutu nelonen.
Mitattujen erojen taustalla lienee useita tekijöitä. Niistä puolestaan syntyy kaupungin tai kaupunkiseudun toimintakulttuuri. Kun Seinäjoella 63 prosenttia vastaajista arvioi kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyyttä myönteisimmällä arvosanalla "hyvä", Oulun seudulla vastaava lukema on 37. Ero on siis selvä.
Vaikka kuntien olemassaolon tarkoitus ei ole toteuttaa ensisijaisesti yritysten vaan ennemminkin kuntalaisten tarpeita, menestyvä yrityselämä on aina kuntalaisenkin etu. Jo siksi Oulun seudun kannattaa pyrkiä nykyistä parempaan.
Oulun seudulla tehdään myös paljon oikeita asioita yritysten hyväksi. Jotain on kuitenkin selvästi tehtävä toisin kuin nyt.
Muutoksen moottorina eivät toimi vain yrityspalveluhenkilöt vaan lopulta aina myös kaupungin tai kunnan korkeimmat päätöksentekoelimet ja viranhaltijat. Sillä tasolla vedetyt linjaukset ja luotu toimintakulttuuri säteilevät lopulta läpi koko organisaation.