Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Pääkirjoitus

Oulun ja Viron lä­hei­nen suhde

Oululaisten tiiviit ja läheiset kontaktit Viroon ovat kunniakas osa kaupungin historiaa. Viron otettua vahvasti paikkansa Euroopassa suhteet kehittyvät uudelta pohjalta.

Tarja Halonen otti Toomas Hendrik Ilveksen vastaan Helsingissä.
Tarja Halonen otti Toomas Hendrik Ilveksen vastaan Helsingissä.
Kuva: Markku Ulander

Oululaisten tiiviit ja läheiset kontaktit Viroon ovat kunniakas osa kaupungin historiaa. Viron otettua vahvasti paikkansa Euroopassa suhteet kehittyvät uudelta pohjalta.

Viron uuden presidentin Toomas Hendrik Ilveksen ensimmäinen virallinen valtiovierailu suuntautuu Helsinkiin ja Ouluun. Matkakohteiden valinta kertoo paljon. Työvierailulla Suomessa Ilves kävi heti uransa alkajaisiksi lokakuussa. Nyt tullaan Suomenlahden yli Viron laivaston aluksella, niin kuin tulivat Viron johtajat ennen toista maailmansotaa.

ENS Admiral Pitkan ei tarvinnut seilata Tallinnasta Helsinkiin yksin. Pääkaupunkien välillä liikkuu aluksia ruuhkaksi asti, ja ihmisiä virtaa molempiin suuntiin. Kaksi vuotta sitten laskettiin, että yli kolme neljäsosaa kaikista suomalaisista oli käynyt Virossa, ja osuus kasvaa koko ajan. Maiden erityisen läheinen suhde ei ole jäänyt puheiden tasolla, vaan siitä tekevät aidon vuorovaikutuksen kansalaiset itse.

Maantieteellisesti Oulu on Virosta etäällä, mutta henkisesti tilanne on toinen. Oulun ja oululaisten Viro-suhteet ovat arvokas osa kaupungin tuoretta historiaa.

Presidentti Ilves ei tosin tule pohjoiseen vain tämän nostalgian vuoksi, vaan nykypäivän vetämänä. Technopolis, yliopisto ja ylipäätään uuden teknologian rooli ovat asioita, jotka modernia Viroa kiinnostavat ja joissa Oululla on annettavaa.

Voisi sanoa, että yksi ympyrä tulee näin suljetuksi. Oulussa ryhdyttiin ylläpitämään määrätietoisesti suhteita Viroon jo 1960-luvulta. Suorien kontaktien takia Oulussa oli Viron itsenäistymispyrkimyksistä 1980-luvun lopulla jopa parempi käsitys kuin Suomen valtiojohdolla Helsingissä ja se näkyi Kalevankin sivuilla.

Taustalla oli pitkäaikainen kehitys, joka alkoi Viron kielen lehtoraatin perustamisesta Oulun yliopistoon 1960-luvulla. Virosta tulleet lehtorit olivat samalla aktiivisia kulttuurihenkilöitä. Juuri kulttuuri onkin ollut oululais-virolaisten suhteiden avainsana.

Kalevan silloinen toimitusjohtaja Aaro Korkeakivi hankki ensimmäisen virolaisen taideteoksen lehtiyhtiön kokoelmiin 1966. Alkoi syntyä suhteiden kudos, joka vähitellen kasvoi yhä vahvemmaksi.

Korkeakivi ja suuri virolainen kulttuuripersoona Lennart Meri ystävystyivät kirjailija Paavo Rintalan välityksellä 1970-luvulla. Meren ja Kalevan yhteydet olivat tiiviit kautta vuosien, ja tuleva presidentti toimi pitkään lehden kolumnistina. Yliopiston ja Kalevan yhteistyönä käännettiin virolaista lyriikkaa, ja Kalevan omistama kustannusyhtiö Pohjoinen oli 1980-luvun puolivälissä Suomen johtava virolaisen kirjallisuuden julkaisija.

Tällaiset yhteydet olivat erityisen tärkeitä aikana, jolloin Viron yhteydet ulkomaailmaan olivat hyvin rajoitetut. Yhteyksillä oli myös poliittista merkitystä. Virolaiset kulttuurihenkilöt ja sittemmin muodostuneen Kansanrintaman johtohahmot arvioivat Kalevan palstoilla maansa kehitystä, antoivat arvokasta uutistietoa ja myös saivat vastavuoroisesti vaikutelmia Suomesta itsenäisyyspyrkimyksiinsä. Nämä yhteydet kulkivat etenkin silloisen päätoimittajan Teuvo Mällisen kautta.

Ouluun perustettiin Suomen pohjoisin Tuglas-seura eli Viron ystävyys- ja kulttuuriseura, jolla 1990-luvun puolivälissä oli takanaan hyvinkin näkyvä joukko kaupunkilaisia ja joka oli huomattavan aktiivinen. Viime aikoina seurassa on pohdittu, pitäisikö Oulun kaupungin hankkia itselleen virolainen ystävyyskaupunki.

Monella muullakin suunnalla tapahtui. Oululaisten Viro-yhteyksiä 1960-luvulta 1990-luvulle voi hyvinkin pitää jopa ainutlaatuisina, ja niiden kaikkien vaikutusten jäljittämisessä olisi vielä tutkimista. Noiden suhteiden arkipäiväistyminen huippuhetkistään on normaalia kehitystä. Viro on saanut unelmansa toteutetuksi: se on itsenäinen ja avoin valtio, EU:n ja Naton täysivaltainen jäsen, joka vauhdilla kasvattaa elintasoaan ja ottaa itselleen paikkaa Euroopassa.

Lennart Meri kysyi Kalevan kolumnissaan 1989, onko Virolla huonetta hotelli Euroopassa. Ne huolet ovat poissa. Paikka on löytynyt, ja nykyinen Viro kehittyy nopeasti sekä tulee hyvin toimeen omin avuin.

Suomen ja Viron suhteiden perusta on luja, kun se perustuu hyvään naapuruuteen, kansojen kohtalonyhteyteen, heimoveljeyteen ja tiiviiseen vuorovaikutukseen, josta on hyvä osoitus Ilveksen mukana matkustava liike-elämän valtuuskunta.