MTV3:n Viiden jälkeen -ajankohtaisohjelmassa (12.2.) oli juttu Suomen tataareista, sillä vuonna 2025 vietetään heidän tärkeimmän yhteisönsä, Suomen Islam-seurakunnan satavuotisjuhlia.
Tästä inspiroituneena aloin pohtia, kuinka kauas Oulun ja tataarien yhteistä historiaa voisi jäljittää. Mieleeni tuli eräs yllättävä yhteys, nimittäin koulun historian tunneiltakin tuttu Pähkinäsaaren rauha vuodelta 1323. Miksi näin?
Harva oululainen tuskin tietää, että nykyisen Oulun seudun voi itse asiassa katsoa Pähkinäsaaren rauhan myötä kuuluneen legendaariseen mongolivaltakuntaan! Niin kuului myös sen läntinen osa Kultainen orda, jolla on tärkeä asema tataarien syntyhistoriassa. Tataari-sana viittasi alun perin Kultaisen ordan valtaväestöön.
Yritetäänpä purkaa tätä kiinnostavaa väitettä ja palataan sopimuksen syntyhetken, kevään 1323 kansainväliseen politiikkaan.
Vaikka Pähkinäsaaren rauhan raja oli pohjoisessa epämääräinen, yleisimpien tulkintojen mukaan Oulun seutu siis kuului Novgorodin tasavallan vaikutuspiiriin. Novgorod maksoi vielä vuonna 1323 veroa Kultaisen ordan kaanille Özbegille.
Vaikka mongolivaltakunnan yhtenäisyys oli vuonna 1323 enää nimellinen, Özbeg-kaani (1282–1342) puolestaan tunnusti periaatteessa yhä Khanbaliqista (nykyisestä Pekingistä) käsin Kiinaa hallinneen Gegeen-kaanin (1302–1323) koko mongolivaltakunnan suurkaaniksi.
Oulun seudun yhteys mongolivallan ytimeen oli toki ilmeisen hatara ja sen konkreettiset ilmentymät varmasti vähäisiä. Novgorodilaisten täältä vuonna 1323 keräämää hypoteettista veroa tuskin olisi päätynyt Kiinaan saakka, mutta ehkä välikäsien kautta Kultaisen ordan pääkaupunkiin Saraihin kuitenkin.
Joka tapauksessa Pähkinäsaaren rauhan järjestys oli lyhytaikainen, sillä ruotsalaiset haastoivat novgorodilaiset Oulujoen suulla jo muutaman vuoden kuluttua. Mongolivaltakunta puolestaan hajosi lopullisesti sisällissotiin 1350–1360-luvuilla.
Vaikka Pähkinäsaari-yhteys Oulun ja Suomen tataarien välillä on anekdootti kaukaisesta historiasta, se saa silti miettimään kotikaupunkini ja vähemmistömme välisiä yhteyksiä pidempiaikaisesta, laajemmasta näkökulmasta.
Olisivatko asiat voineet mennä toisin? Jos Kultainen orda ja mongolivaltakunta olisivatkin selviytyneet 1300-luvun levottomuuksista voittajina, tataarien ja oululaisten yhteinen historia olisi voinut kehittyä aivan eri tavalla.
Onnellista juhlavuotta Suomen tataarit!
Matias Muilu
FM, historia, Oulu