Oulun ja Lapin työsuojelupiirit yhdistetään lähiaikana Pohjois-Suomen työsuojelupiiriksi. Yhdistäminen tapahtuu todennäköisesti vuodenvaihteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa toimenpiteellä tehostaa piirien toimintaa, mutta etenkin Lapissa ollaan eri mieltä hankkeen mielekkyydestä.
Yhdistäminen ei koske ainoastaan Oulun ja Lapin piirejä. Vireillä on myös Pohjois-Karjalan ja Kuopion sulauttaminen Itäiseksi piiriksi sekä Mikkelin ja Kymen piirien naittaminen Kaakkois-Suomen työsuojelupiiriksi. Muutosten jälkeen maan työsuojelupiirien kokonaismäärä supistuisi 11:stä kahdeksaan. Hankkeiden on tarkoitus edetä vuodenvaihteessa. Lopulliset päätökset piirijaon muutoksista tekee valtioneuvosto.
Yhdistäminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2001 asettaman kolmikantaisen työryhmän mietintöön, jossa selviteltiin eri työsuojelupiirien voimavaroja ja niiden käytön tarkoituksenmukaisuutta. Yksimielisessä loppupaperissaan työryhmä päätyi esittämään pienimpien työsuojelupiirien yhdistämistä suuremmiksi hallinnollisiksi kokonaisuuksiksi siten, että toimipisteiden määrä kuitenkin säilyy riittävän kattavana.
Johtaja Jaakko Itäkannas sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta perustelee yhdistelyä sillä, että pienissä työsuojelupiireissä on vaikea pitää yllä riittävän korkeatasoista ja monipuolista asiantuntemusta kaikkien työelämän sektoreiden suhteen.
"Nyt jokaisessa piirissä on oltava hallinnollinen väki, jonka määrä ei juurikaan vaihtele piirin koon mukaan. Yksi näkökohta onkin, että Lapin ja Oulun sulauttamisella työvoimaa vapautuisi lisää varsinaisen kenttätyön tekemiseen. On voimavarojen haaskausta, että pienimmissä piireissäkin pitäisi olla omasta takaa joka sortin asiantuntemusta", Itäkangas sanoo.
Tarkastuskäyntien pelätään harventuvan
Lapin työsuojelupiirin piiripäällikkö Ritva Leppikankaan mukaan suurin huoli on, että Lapin piirin virkoja siirretään Ouluun nykyisen väen eläkkeelle siirtymisten yhteydessä.
"Pelkään, että Oulusta ei sitten ajan mittaan lähdetäkään enää samalla tavalla tarkastamaan esimerkiksi pohjoisen matkailuyrityksiä. Kauhuskenaario tietysti on, että muutoksilla synnytetään sellainen Pohjois-Suomi, jossa työntekijöillä on työsuojelullisesti aiempaa huonompi turva", Leppikangas toteaa.
Lapissa on kummasteltu myös synnytettävän työsuojelupiirin jättimäistä kokoa ja epäilty, että käynnit läänin perukoilla veisivät valtavasti aikaa ja mahdollisesti harventuisivat. Myös Leppikangas jakaa huolen:
"Uhkana on, että Lapista tulee työsuojelun näkökulmasta jonkinlainen villi pohjola. Käytännössä tässä säästetään yhden piiripäällikön palkan verran."
Irtisanomisia
ei ole luvassa
Johtaja Itäkannas pitää lappilaisten huolta liioiteltuna, mutta sanoo ymmärtävänsä pelot.
"Yhdistelyllä tähdätään hallinnon voimavarojen tehokkaampaan käyttöön, ja kyllä silloin nurkkakuntaiset näkökohdat jäävät toiseksi. Tärkeintä on, että työpaikat saavat hyviä palveluita. Emme ole viemässä kenenkään identiteettiä ja sielua", Itäkannas muotoilee.
Piirien työntekijöille on luvattu, ettei sulauttaminen aiheuta irtisanomisia eikä työpaikkoja siirretä pakolla.
Edellisellä vaalikaudella eduskunnassa istuneet lappilaiset vasemmisto- ja keskustakansanedustajat jättivät Esko-Juhani Tennilän (vas.) johdolla Lapin piirin lakkauttamisesta yhteisen kirjallisen kysymyksen silloiselle peruspalveluministeri Eva Biaudet'lle (r). Vastauksessaan ministeri muun muassa totesi, että molemmilla piireillä on pieniä toimipisteitä muuallakin kuin "päämajakaupungeissaan" Oulussa ja Kemissä, ja että toimipisteverkon kattavuus taataan.
Leppikangas kuitenkin kertoo, että esimerkiksi Oulussa piiripäällikkö on sosiaali- ja terveysministeriön:n pyynnöstä joutunut jo antamaan ministeriölle selvityksen siitä, miten sivutoimipisteitä olisi mahdollista karsia.