Pääkirjoitus

Oulun ima­gos­ta on huo­leh­dit­ta­va

Sanomalehti Kalevan vieraina Oulun kauppatorilla on esiintynyt kiinnostavia ihmisiä, jotka ovat tuoneet esille monenlaisia asioita, kulttuurista urheiluun.

Sanomalehti Kalevan vieraina Oulun kauppatorilla on esiintynyt kiinnostavia ihmisiä, jotka ovat tuoneet esille monenlaisia asioita, kulttuurista urheiluun. Yksi aihe on kuitenkin ollut ylitse muiden: Oulun imago. Teollisuusneuvos Jorma Terentjeffin mielestä kaupungin imago on hyvä. Teknologiakaupungin brändiä on kiillotettu jopa aivan ylärajoille saakka, hän sanoi torstaina.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen näkee asian hieman toisin. Viime aikoina teknologiayritysten tarjoamien uutisten sävy on ollut aivan uusi: lomautuksia, irtisanomisia ja jopa tuotannon siirtämisiä halvempien työvoimakustannusten maihin. Oulu tarvitsee nyt uusia eväitä, että kaupunki menestyisi kilpailussa osaamiseen perustuvista yrityksistä ja työpaikoista.

Kiina-ilmiö on jyllännyt Oulussa, ja kaupunginjohtaja on ilmiöön havahtunut. Kysymys ei ole vain Oulun ongelmasta. Nenosen mukaan koko Suomen ja sen kaupunkien kansainvälisen markkinoinnissa on toivomisen varaa. Sen voimistaminen on kansallinen tehtävä.

Nenosen mukaan kyseessä on mittasuhteiltaan niin vaativa ja kallis projekti, että sen toteuttamiseksi tarvittaisiin riittävän suuri sateenvarjo. Sen alla Oulu voisi toimia muiden kaupunkien kanssa ja saavuttaa koko maata hyödyttäviä tuloksia.

Oulu ja Suomi eivät kamppaile yksinään teknologiayrityksistä ja niiden työpaikoista. Menestyäkseen maat ja kaupungit ovat aloittaneet voimakkaan imagokampanjan. Tässä kisassa Suomi ei ole menestynyt erityisen hyvin.

Oulu on tietoisesti rakentanut teknologiaimagoaan ainakin pari vuosikymmentä. Oulun ihme ei ole tuulesta temmattu, vaan perustuu eri osapuolten saumattomaan yhteistyöhön. Yliopisto, tutkimuslaitokset, kaupunki ja muut toimijat ovat puhaltaneet yhteen hiileen.

Oulun imago on on yhä hyvä, mutta kuinka kauan? Takana ovat 1990-luvun kulta-ajat, jolloin teknologiayritysten kova kasvu synnytti uusia työpaikkoja. Ehkä kaupungin kasvu on laiskistanut oululaisia, ehkä teknologiakaupunki on jäänyt brändinsä vangiksi ja unohtanut kansainvälisen imagomarkkinoinnin.

Kaupunginjohtaja Nenonen ei ainoa, joka on havahtunut Kiina-ilmiön vaikutuksiin. Samaan tosiasiaan ovat heränneet myös muut toimijat. Jotta Oulu voidaan nostaa takaisin teknologiayritysten ykkösvaihtoehdoksi, Oulun seutua on markkinoitava tehokkaasti kansainvälisesti kilpailukykyisenä sijoitusvaihtoehtona. Samalla tietenkin pitää huolehtia siitä, että se pitää paikkansa.

paakirjoitus@kaleva.fi