Onko Oulun ilmapiiri pilalla ja jos on, mikä siinä mättää? Yhtä vastausta ei selvästikään ole. Oulussa on paljon hyvää, mutta jotain on ilmeisesti mennyt pieleenkin. Takavuosien vauhdikkaan menon sijaan ollaan käperrytty sisäänpäin. Liikaa aikaa kuluu keskinäiseen kinasteluun ja kampitukseen.
Oulun parinkymmenen vuoden takainen "ihme", jolla Oulusta kehittyi koko talousalueen veturi ja valtakunnan teknologiakeskus, näyttää vakavia hiipumisen merkkejä. Oulun ihme oli valtava näyttö yhteen hiileen puhaltamisesta ja nuoresta innosta ja kekseliäisyydestä.
Jurnuttajat jumiin
Oulun ihmeessä aikoinaan keskeisesti mukana ollut silloinen teknologiakylän toimitusjohtaja, nykyinen Technopoliksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen on hänkin havainnut ilmapiirin taantuneen takavuosista.
"Oulun kehitystä vei eteenpäin valtava draivi, kehitysdynamiikka, johon liittyi paljon rohkeita avauksia, sellaisia, joita ei koskaan ennen oltu tehty. Siihen liittyi haamurajojen rikkomista, monenlaisia sankaritarinoita niin yrityksissä kuin ihmisissäkin. Oli ennakkoluulottomuutta ja tekemisen meininkiä."
Tällä hetkellä Oulu on Huuskosen mielestä monessa suhteessa vähän sisäänpäin käpertynyt ja keskittyy hassuihin keskinäisiin kinasteluihin, kissanhännän vetoon niin poliittisesti kuin yrityspuolellakin.
"Kyllä aikaisemmin, dynaamisina vuosinakin oli kaikenlaista kateutta ja kampituksia, mutta jurnuttajat jäivät vauhdikkaiden nelistäjien jalkoihin ja mentiin lujaa eteenpäin."
Yhdistelmä nuoret hullut ja vanhat viisaat olisi loistava menestyskonsepti edelleenkin, huomauttaa Huuskonen. Vanhoja viisaita Oulussa olisi yllin kyllin, mutta missä on nyt rohkeitten kolmekymppisten armeija?
"Ehkä heillä ei ole tarpeeksi tilaa ja rohkeat ideat ammutaan alas. Muistan kun itse olin kolmekymppinen: silloinen kaupunginjohtaja IImo Paananen ja yhteyspäällikkö Seppo Mäki olivat keskeiset esimieheni ja he antoivat tilaa sauhuta ja touhuta. Nyt pitäisi vaan saada painotus muuttumaan, silloin vesi lähtisi virtaamaan ja eltaantumisilmiö miedontuisi."
Viesti ei kulje
Senkin Huuskonen on huomannut, ettei viesti Oulusta tahdo enää kulkea. "Täällä on nytkin monia valtavan hienoja asioita kuten Internet-center tai vesiklusteri, mutta ei niistä paljon tuolla maailmalla tai edes pääkaupunkiseudulla tiedetä."
Kenen niistä sitten pitäisi kertoa?
"Hyvä kysymys, yleensähän sen pitäisi kertoa, joka niistä asioista parhaiten tietää. Takavuosina yritykset, kaupunki, yliopisto ja teknologiakylä olivat yhdessä roolissa ja kaikki kertoivat samaa tarinaa, vaikka ei siinä mitään ihmeellisiä sopimuksia ollut. Sitä vaan tehtiin sillä tavalla. Tietysti porukka myös tiesi toistensa tekemiset hyvin."
Toisaalta mikä estäisi samaa nykyään, kysyy Huuskonen. "Ei muuta kuin pölyt pois ja töihin!"
Kulttuuripolliisi
Vaikka teknologian huuma on Oulussa hiipunut, löytyisi tilalle hehkua ihan muusta suunnasta: kulttuurista.
Oululaisen suunnittelijan ja kuvataiteilijan Karoliina Niemelän mielestä Oulun kulttuurielämässä on viime aikoina ollut tervettä liikehdintää.
"Nyt tarvitaan hyviä toteuttamiskelpoisia visioita tulevaisuuteen: konkreettisia toimia, ei lisää byrokratiaa. Tarvitaan kykyä ennakoida ja tarttua nopealla aikataululla avautuviin mahdollisuuksiin", huomauttaa Niemelä ja viittaa Cimoon (kansainvälisen liikkuvuuden keskus), joka meni Oululta ohi.
Oulussa pitäisi olla toripolliisin kaverina kulttuuripolliisi, joka valvoisi, että kulttuurin saralla tehdyt suunnitelmat toteutuvat, eivätkä jää puolitiehen. "On helppoa harrastaa kulttuuripopulismia, mutta kun tulee tosi paikka eteen, niin kyllä raha ohittaa kulttuuriset arvot."
Niemelä mainitsee esimerkkinä Pikisaaren, joka on saanut hienon kehittämisohjelman ja hyvän kaavan. Samaan aikaan tapahtuu outoja ylilyöntejä; annetaan lupa rakentaa ympäristöön sopimaton talo Pikisaaren emalitehtaan viereen.
"Lasaretin alueella on paljon mahdollisuuksia, myös kaupungin omien kulttuurilaitosten toimintaa ajatellen. Kaupungin päättäjien tulee olla tarkkoina, että alueelle asetettu kulttuuritarjonta ja lupaus alueen säilymisestä kaupunkilaisille avoimena toteutuu. Taiteen ja kulttuurin arvoahan ei rahassa tulisi mitata."
Taide osaksi arkea
Niemelä kaipaa nykyisen taidekäsityksen ja kulttuuritarjonnan rinnalle toimia, joilla taide saadaan osaksi ihmisten arkea. Taide on palautettava takaisin kansalle ja annettava sille takaisin sen sosiaalinen tehtävä, hän vaatii.
Siitä hän on iloinen, että luovan talouden mahdollisuudet on alettu ottaa tosissaan. Sen myötä kolmannen sektorin kulttuurintekijöiden toiminta on vahvistunut. "Toimintaa ja tiedotusta tulee yhdistää, jotta saadaan tehokkaasti hyviä tuloksia aikaan."
Niemelä muistuttaa, että kulttuurimyönteinen ilmapiiri vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten motivaatioon jäädä tänne asumaan ja tekemään töitä. "Ettei käy kuten kaverini Harri Kononen asian ilmaisee; oululaiselle kulttuuritoimijalle tulisi olla tarjolla muutakin kuin vain rautatie etelään."
Oulu on Nimby
Entinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) yllättyy väitteestä, että Oulun ilmapiiri olisi jotenkin eltaantunut. Hänen mielestään Oulu on ihan hyvä puutteineenkin.
"Toisaalta ymmärrän, että joskus pitää ampua yli, että asia tulee huomioitua."
Oikarinen huomauttaa, että Oulussa on menossa monia räväköitä hankkeita, monet niistä kulttuurin piirissä. Rakentamisessa keskustan kehittäminen, ei pelkästään kallioparkki, etenee huimaa vauhtia. Lasaretin väylä, tori ja keskustan kortteleiden tiivistyminen muuttaa kaupungin ihan eri näköiseksi kuin nyt.
"Jos jotain edelleen räväkkää haluaisi edistää niin jalankulkukatujen laajentamista, Rotuaarin kattamista, Franzenin puiston tekemistä aukioksi ja jokisuiston hyödyntämistä. Monesti hyvät hankkeet jäävät valituskierteen jalkoihin. Olemme hieman sellainen NIMBY (not in my back yard eli ei minun takapihalleni) -kansa. "
Mihin verrataan?
Oikarisen mielestä oman kaupungin ilmapiiri on riippuvainen siitä, mihin sitä vertaa.
"Jokainen, joka on ollut pidempiä aikoja muualla tietää, että paikkaa vaihtamalla ei kaupunki parane. Itsensä vie aina mukanaan."
Oikarinen kehottaa huomaamaan, että elämä muuttaa kotiin asumaan. "Tällä tarkoitan sitä, että monet meistä katselevat elämää kuin se muualla olisi erityisen hyvin ja että itse jäisi koko ajan jostain paitsi. Pitäisi olla mielenkiintoisemmassa kaupungissa, toisessa kulttuuritapahtumassa ja eri kapakassa, että mitään tärkeää ei mene sivu suun."
Ja pessimisti näkee asiat aina negatiivisesti.
Oikarinen on asunut Oulussa kolmisenkymmentä vuotta ja katsellut kaupungin kehittymistä poliitikkona vuodesta 2005. "Meillä on mielestäni ihan vertailukelpoinen draivi kulttuuriasioissa, kaupunkikuvassa ja asumisen olosuhteiden kehittymisessä. Palvelut ovat monella mittarilla maan parhaimpia ja koulut tunnetusti hyviä."
Puutteet kaupungin edunvalvonnassa Oikarinenkin myöntää. Edunvalvontaa tehdään omien kansanedustajien kautta, ministeriöissä, kuntaliitossa, EU:ssa, ammattiyhdistyksissä, maakuntaliitossa. Oulun pitää olla esillä ja tyrkyllä aina, kun tehdään esimerkiksi alueellistamispäätöksiä, hän huomauttaa.
"Laman aikana on helppo sanoa, että säästetään esimerkiksi edustuskuluissa ja matkoissa. Näissä kuitenkin luodaan mielikuvaa meidän kaupungista. Henkilökohtaiset kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Elämme huomiomaailmassa, ja siksi tiedottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä."
Pikemminkin raikasta
Finanssialan keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko, on samoilla linjoille Oikarisen kanssa.
"Pidän Oulun ilmapiiriä oikein hyvänä, eikä minun lähipiirissäni ole ollut havaittavissa fiiliksen rapautumista. Päinvastoin, Oulun arki ja erityisesti kulttuurielämä on raikasta, esimerkkinä muun muassa West Side Story ja upeat lasten ja nuorten projektit."
Kauppi arvioi, että juuri kulttuuri laajasti ymmärrettynä on kaupungin ilmapiiriin eniten vaikuttava tekijä. "Siihen pitää satsata. Tärkeintä on luoda edellytykset kaupunkilaisille tehdä aitoja yhteisöllisiä juttuja, joissa puuhanaisina ja -miehinä ovat tavalliset aktiiviset oululaiset. Kaupungin pitää olla mahdollistaja ja antaa tilaa luovuudelle."
Kauppia viehättää myös Oulun lisääntyvä kansainvälisyys.
Ydinkuntakaapu
Oulun teatterinjohtaja Ahti Ahonen sen sijaan jakaa Arposen mielipiteen. "Olen Arposen kanssa osin samaa mieltä. Uudistuminen ja rohkeus on enemmän fraasi kuin elävää käytäntöä."
Ahosen mielestä tämä näkyy esimerkiksi vanhakantaisena uskona keskusjohtoon ja keskitettyihin palveluihin sekä harhana tilaaja-tuottajamallin autuudesta. "Ne ovat aikansa elänyttä johtamiskulttuuria, vaikka naamioitaisiin mihin tahansa ydinkuntakaapuun."
"Aidot delegoinnit eivät toimi, pakkoasiakkuudet aiheuttavat älyttömän suuren sisäisen laskutuksen ja niin hukataan aikaa ja tuhlataan rahaa, saadaan pitkiä komento- ja päätöksentekoketjuja, joista tehokkuus ja motivaatio on kaikkoamassa. "
Myöskään eläköitymiseen valmistautuminen ei Ahosen mukaan ajan tasalla. "Laman keskellä pitää muistaa, että huomenna osaajista on suuri pula."
Mitä Arponen tarkoitti?
Entä mitä Seppo Arponen itse tarkoitti väittäessään Oulun ilmapiiriä eltaantuneeksi?
"Täällä eletään menneessä it-hypessä miettimättä sen enempää, missä nyt ollaan ja mihin ollaan kovaa kyytiä menossa. Ei pelkästään Oulu vaan koko seutukunta perustaa päätöksensä vanhaan hyvään aikaan, jolloin asiat olivat huomattavasti paremmalla tolalla. Yhteistyötä ei löydy."
Arposen mukaan seudulla ei nähdä, että edellytykset ovat dramaattisesti huonontuneet muutaman viime vuoden aikana. "Etelä-Suomi kehittyy ja myös Lapilla on huomattavasti valoisammat tulevaisuuden näkymät kuin täällä. Oulun seutu jää vasaran ja alasimen väliin. Ei ole löydetty sitä, miksi täällä eletään ja ollaan."
Ja jos seudulle haetaan kasvua, rahan pitää tulla alueen ulkopuolelta. "Ei riitä, jos pyörittelemme täällä rahoja keskenämme. Kohta vain eläkkeet tulevat alueen ulkopuolelta."
Myös media vaikuttaa ilmapiiriin. "Poliittisia päättäjiä ohjaavat liiaksi kaiken karvaiset nettikeskustelut ja juttutuvat, eikä se mitä oikeasti pitäisi tehdä. Se sama näkyy myös mediassa. Jutut eivät ole enää asiallisia, vaan juostaan halpahintaisuuden perässä, kun se näyttää kansaa kiinnostavan."