Merkittävimmät ilman epäpuhtaudet Oulussa ovat hiukkaset, typen oksidit ja hiilimonoksidi, joihin vaikuttavat suoraan hengityskorkeudelle vapautuvat autoliikenteen päästöt. Muita tärkeitä epäpuhtauksia ovat hiilivedyt, haisevat rikkiyhdisteet ja rikkidioksidi.
Oulun seudun ympäristövirasto on laatinut raportin Oulun ilmanlaadun mittaustuloksista vuodelta 2005.
Raporttiin on koottu Oulussa vuonna 2005 mitatut typen oksidien, hiilimonoksidin, hengittävien hiukkasten ja pienhiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden ja rikkidioksidin pitoisuustiedot sekä tiedot rikki- ja typpilaskeuman määristä, sääolosuhteista ja päästöistä.
Typpidioksidipitoisuudet olivat hieman viime vuosia pienempiä eikä ohjearvoja ylitetty.
Korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin keskustassa ja Pyykösjärvellä eikä näillä alueilla ole nähtävissä kehitystä vuonna 1991 alkaneen mittausjakson aikana.
Vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat huhtikuulle. Kevätpölyaika kesti selvästi lyhyemmän aikaa kuin edellisenä vuonna. Liikenteen aiheuttamat häkäpitoisuudet olivat hieman edellisvuotta pienempiä.
Häkäpitoisuudet ovat alhaisia, kun niitä verrataan 1990-luvun alun pitoisuuksiin. Epäedullisissa olosuhteissa häkäpitoisuudet voivat yhä ylittää ohjearvon. Myös haisevien rikkiyhdistelmien pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna 2004. Myös hajutuntien määrä oli huomattavasti pienempi.
Ilman laatu luokiteltiin ilmanlaatuindeksin mukaan vuonna 2005 Oulun keskustassa erittäin huonoksi yhtenä päivänä, huonoksi kahdeksana päivänä, välttäväksi 79 päivänä, tyydyttäväksi 232 päivänä ja hyväksi 45 päivänä.