"Mitä suurempi kaupunki, sitä huonompi ilmanlaatu", toteaa ympäristötarkastaja Heikki Orava Oulun seudun ympäristövirastosta. Muutamia satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta hän pitää Oulun ilmanlaatua melko hyvänä. "Tilapäisillä ilmanlaadun heikennyksillä ei ole merkittäviä vaikutuksia terveille ihmisille, mutta esimerkiksi astmaatikot, vanhukset ja lapset saattavat oireilla."
Hän on parhaillaan laatimassa raporttia kuluneen vuoden ilmanlaadusta. "Mieleen ei tule mitään poikkeavaa, kokonaisuudessaan vuosi on ollut tyypillinen."
Eniten epäpuhtauksia, kuten typpioksidia, ilmaan tupruttelee autoliikenne pakokaasuineen. Sen sijaan teollisuuden päästöt ovat nykyisin marginaalinen osa katutason päästöistä. "Liikenteen päästötkin ovat lievässä laskussa kehittyneen moottoritekniikan, katalysaattorien ja polttoaineen laadun kehittymisen myötä."
Autoliikenteen päästöjen vähenemistä jarruttaa Oulussa autoliikenteen määrän kasvu.
Kaupungininsinööri Jaakko Ylinampan mukaan liikenteen määrä kasvaa koko ajan pääteillä ja katuverkoilla muutaman prosentin verran vuodessa. Joidenkin ennusteiden mukaan liikennemäärät kasvavat Oulun seudulla vuoteen 2020 mennessä noin 150 000:een autoon vuorokaudessa. "Saa sitten nähdä, kuinka taantuma vaikuttaa liikenteen kasvuun."
Hän toteaa, että tiukkoja ohjauskeinoja liikenteen vähentämiselle ei ole. "Olemme yrittäneet suitsia päästöjä kehittämällä keskustan liikennerakennetta ja pysäköintiratkaisuja. Päästöt vähenevät, kun turha liikenne vähenee."
Yksi keino on joukkoliikenteen tukeminen. Joukkoliikenteen käyttäjien määrä kääntynyt nousuun. "Matkustajia oli viime vuonna selkeästi enemmän kuin edellisenä vuonna."
Hajut viihtyvyysongelma
Haitallisimpia kaupunki-ilman epäpuhtauksia ovat pienhiukkaset, joita tulee liikenteen ohella huomattavasti muun muassa puun pienpoltosta ja kaukokulkeutumina muualta Euroopasta.
"Hiukkaspitoisuuksissa ei ole tapahtunut laskua, koska suuri osa niistä tulee kaukokulkeutumana, eikä niihin pysty vaikuttamaan. Pienhiukkasmittauksissa ei ole kovin suuria eroja Suomen kaupungeissa. Hiukkaspitoisuudet nousevat korkeiksi, kun Suomeen saapuu ilmamassoja esimerkiksi Itä-Euroopan alueelta. Kun se yhdistetään tyyneen pakkasilmaan ja omiin päästölähteisiin, nousevat hiukkaspitoisuuksuudet entisestään", summaa Orava.
Rikkiyhdisteitä on pidetty pääsyyllisinä Oulun ominaishajuun. Oravan mukaan satunnaiset hajupäästöt Nuottasaaren teollisuuslaitoksilta ovat nykyisin lähinnä viihtyvyysongelma, sillä rikkipitoisuudet ovat romahtaneet."Sellu-, paperi- ja kemiantehtaat eivät enää tuota normaalitilanteessa hajua. Ongelmana on ihmisen herkkä nenä, sillä ihminen reagoi jo aivan pieneen määrään hajurikkiyhdisteitä. Nykyisin hajuhaittoja aiheuttavat tehtaiden häiriötilanteet, alasajot tai käynnistykset. Vielä 10 vuotta sitten haju tuli, kun tehtaalta päin vähänkin tuulahti."
Keväällä lumien sulettua ilmanlaatu tunnetusti huononee katupölyn vuoksi. Tilanne ei ole kuitenkaan enää niin huono kuin muutama vuosi sitten, sillä pölypitoisuudet on saatu laskuun kastelemalla katuja puhdistuksen yhteydessä.