Nokialaisia johtajia Oulussa vaikuttaa huolestuttavan tuotekehityksen jatkuvuus Oulussa. Nokian tuotekehittäjien keski-ikä nousee, väki eläköityy ja nuorta väkeä kaivattaisiin remmiin, myös suunnittelemaan elektroniikkaa.
Oulun Nokia ei koe saavansa riittävästi tarjolle osaavaa väkeä Oulun korkeakouluista. Nokia onkin aktivoitunut itse muun muassa entistä tiiviimpään yhteistyöhön Oulun yliopiston kanssa ja haluaa kertoa myös Oulun koululaisille, mitä firmassa oikein tehdään.
Vuosikausia sitten oli suuri huolenaihe, että miten Oulussa käy, jos Nokia lähtee kaupungista.
Painajainen sitten toteutuikin, mutta ei onneksi kokonaan. Oulussa on Nokialla edelleen 2 400 työpaikkaa matkapuhelinverkkojen tuotekehityksessä ja siihen liittyen tukiasemien valmistuksessa.
Oulun ict-tutkimuksessa matkapuhelinteknologian seuraava sukupolvi 5G alkaa olla tutkimuksen kannalta tuttua kauraa. 6G on jo mielissä, ja ehkä sitten tulee 7G.
Pitäisiköhän taas pelätä? Löytyykö Oulusta enää omia osaajia suunnittelemaan 7G:tä Oulussa?
Ja mitä pitäisi ajatella siitä, että koulutusputken päässä ja ravintoketjun huipulla oleva Nokian kaltainen osaajien iso loppukäyttäjä ei ole aivan tyytyväinen tarjontaan ?
Vastuuta omasta tulevaisuudesta annetaan suomalaisessa koulutusputkessa edelleen ja ilmeisesti yhä enemmän nuorille itselleen.
Moni vanha jäärä on sitä mieltä, että lukion opintojen valinnaisuuden lisäännyttyä esimerkiksi korkeakouluihin menevien opiskelijoiden matematiikan osaaminen on tylsynyt. Kaikkein fiksuimmat osaavat edelleen asiat hienosti, mutta muilla askel lukiosta yliopistoon voi olla entistä haastavampi.
Lieneekö syynä se, että mitä enemmän koulussa on valinnanvapautta, sitä vähemmän nuori viitsii vääntää päähän vaivalloisen vaikealta tuntuvia asioita? Matematiikkaa voivat kuitenkin oppia osaamaan muutkin kuin lahjakkaat, mutta se vaatii työntekoa.
Osaajista myös kilpaillaan. Lääkäreinä on hyvä olla fiksuja luonnontieteitä ja matematiikkaa hallitsevia ihmisiä, mutta muuallekin heitä pitäisi riittää.
Lukiolaisilla voi opintojensa lopulla olla hämmästyttävän huono tietämys siitä, millaisia koulutuspaikkoja oikein on tarjolla. Siitä puhumattakaan, että he tietäisivät, millaista se varsinainen työnteko on.
Kun kerran vastuuta opinnoista annetaan enemmän lapsille (ja heidän vanhemmilleen), miksi ei järjestetä kouluihin niin paljon opinto-ohjausta, että nuorille saadaan kunnolla tietoa opintomahdollisuuksista?
Jos suomalainen koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan riittävästi laadukkaita osaajia, se on ongelma vientiteollisuudelle ja koko Suomelle. Niin humanisteille kuin teknokraateille.
Koulussa pitää tietysti opettaa muutakin sivistävää kuin matematiikkaa ja luonnontieteitä, kaikkea tarvitaan monipuolisesti, musiikkia, historiaa ja filosofiaa. Nuorison päähän mahtuu kyllä vaikka mitä.
Valinnanvapaus sopii varmasti monille, mutta ehkä kannattaisi hieman pakottaakin nuorisoa valitsemaan mahdollisimman paljon kaikkea mahdollista vaikeaa opiskeltavaa ja pohdittavaa. Pakko on kovapäiselle yhä hyvä kannustin.
Vuodesta toiseen on valitettu, että suomalainen kyllä suunnittelee hyvin vekottimia, mutta ei osaa niitä myydä. Jospa uusi opinnoissaan itseohjautunut sukupolvi osaa sitten paremmin myydä sellaisia laitteita, jotka ovat vaisumpia kuin aikaisemmin, koska niitä ei osata enää suunnitella.