Oulun hiippakunta saa ensimmäisen naispuolisen kirkkoherran, kun piispa Samuel Salmi asettaa sunnuntaina Kittilän uuden kirkkoherran Kerttu Venäläisen virkaan. Aivan uutta kirkkoherran työ ei Venäläiselle ole, sillä viransijaisena hän on jo hoitanut useita jaksoja Kittilän kirkkoherran tehtäviä.
Venäläinen hiukan kummastelee virkaanasettamisensa saamaa julkisuutta, sillä Etelä-Suomessa naiset ovat jo pitkään olleet kirkkoherroina. Itse asiassa hänelle oli yllätys kuullessaan olevansa pohjoisen ensimmäinen naispuolinen kirkkoherra. "Etelässä asia ei enää olisi uutisjuttu, mutta pohjoisessa näköjään on.""
"Toisaalta on tunnettu historiallinen taustansa sillä, miksi Oulun hiippakunnassa vasta nyt asetetaan ensimmäinen nainen kirkkoherran virkaan", hän sanoo.
Ei virkanimi naista pahenna
Venäläinen korostaa, ettei kirkkoherran viranhoito ole sukupuolikysymys. Sitä paitsi papisto naisistuu kaiken aikaa, ja ehkäpä ennen pitkään naispuoliset kirkkoherrat ovat enemmistönä kirkossa. Hän naureskelee kysymykselle, että pitäisikö uudessa tilanteessa kirkkoherran virkanimike ottaa uuteen tarkasteluun.
"Tätäkin asiaa lienee vitsinä pohdittu eri yhteyksissä, mutta onhan meillä myös muita vanhaa perua olevia virkanimikkeitä. Eikä nimi tässäkään yhteydessä naista pahenna."
Pappisvihkimys
toisessa aallossa
Kerttu Venäläinen on syntynyt Satakunnassa Merikarvialla. Hänen opiskelunsa ajoittui 1970-luvulle."Aika ajoin teologian opiskelu oli minulle sivutoimista, sillä työskentelin samalla sosiaalityöntekijänä. Kun en silloin ollut aivan varma, mihin suuntaan elämäni rakentaisin, opiskelin myös kasvatustieteitä, sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Koska olin yliopistossa teologisessa tiedekunnassa, otin sieltä tutkinnon ulos."
Valmistumisensa jälkeen Venäläinen työskenteli viisi vuotta seurakuntayhtymän palveluksessa pääkaupunkiseudulla, kunnes edessä oli muutto Jyväskylään. Siellä hänen työuransa kesti 13 vuotta. "Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi vuonna 1988. Työtilanteen vuoksi en ehtinyt ensimmäisten joukkoon, mutta minun vuoroni oli vuotta myöhemmin", hän kertoo.
Vuonna 1998 Venäläinen työskenteli seurakuntapastorin virassa Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa, kun hän luki lehdestä, että Leville valmistuvaan Marian kappeliin tarvitaan tunturipappi sekä Atrin majalle toiminnanjohtaja ja isäntä."Kävi niin onnellisesti, että minut valittiin tunturipapiksi ja Atrin majan toiminnanjohtajaksi sekä mieheni isännäksi. Otimme aluksi vanhoista työpaikoistamme virkavapaata, mutta pian huomasimme, ettemme voi enää Lapista poiskaan lähteä."
Turistipapin työstä Levillä hänelle ovat jääneet mukavat muistot. "Levin matkaileva seurakunta on ollut kiitollinen työmaa. Ihmiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä, kun tunturiin saatiin kirkko."
Kappelissa järjestetään erilaisia tilaisuuksia, mutta päivisin se on muutaman tunnin avoinna, jolloin kulkijat voivat mennä sinne hiljentymään tai keskustelemaan papin tai maallikkopäivystäjän kanssa.
"Lomalla ihmiset ovat irti arjesta ja työpaineista, jolloin heillä on aikaa kuunnella itseään ja oman elämänsä asioita", Venäläinen kertoo.
Kittilään tarvitaan kolmas pappi
Pyrkiminen Kittilän kirkkoherraksi ei etukäteen kuulunut Kerttu Venäläisen urasuunnitelmaan. Seurakunnan pappipula kuitenkin pani hänet jättämään hakemuksensa. "Tilanne Kittilässä oli ja on edelleen vaikea. Senkin vuoksi totesin, ettei ole oikein yrittää väistää vastuutaan. Tiedän, että jossakin muussa papinvirassa ehkä pääsee vähemmällä, mutta minua ovat aina kiinnostaneet haasteet."
Venäläinen on uransa aikana ollut pitkään johtamis- ja henkilöstövastuuta vaativissa tehtävissä, joten kirkkoherran viran hoidossa eteen tulevat hallintoasiat ovat hänelle tuttuja. Tulevaisuuden kannalta tärkein asia Kittilän seurakunnassa on saada kolmanteen virkaan pappi.