Energiatoimintojen hallinnon järjestämisvaihtoehtoja selvittäneen toimikunnan mielestä Oulun Energiasta kannattaisi muodostaa kaupungin sataprosenttisesti omistama, keskitetysti johdettu osakeyhtiö, jonka tytäryhtiöitä olisivat Oulun Sähkönmyynti Oy, Turveruukki Oy ja eriytettävä Siirtoverkko Oy.
Nykyisin kunnallisena liikelaitoksena energialautakunnan alaisuudessa toimivasta Oulun Energiasta jätettäisiin mallissa kaupungin suoraan omistukseen ainoastaan voimalaitosten kuoret ja pääkonttori Kasarmintie 6:ssa, kun taas sisällä kaikki koneet ja laitteet olisivat yhtiön omaisuutta. Energialautakunta voitaisiin lakkauttaa tarpeettomana ja sen korvaisi konserniyhtiön hallitus.
Energiatoimintojen hallintomalleja on selvitetty kaupunginvaltuuston toimeksiannosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime marraskuussa Oulun energiastrategian. Tuolloin valtuusto päätti, ettei Oulun Energian emoyhteisöä yhtiöitetä. Päätös syntyi 48 valtuutetun voimin 11 äänestäessä tyhjää. Lisäksi kaupunginvaltuusto antoi kaupunginhallituksen tehtäväksi selvittää energiatoimintoihin keskitetyn hallinnon mallin, ratkaista verotukselliset kysymykset ja selvittää henkilöstön asema muutoksissa.
Kaupunginhallitus asetti viime tammikuussa poliitikoista ja viranhaltijoista koostuneen toimikunnan suorittamaan kyseistä tehtävää lisäten tehtäviin myös energiatuloutusten selvittelyn eri hallintomalleissa. Toimikunnan jäseniä ovat olleet viranhaltijoista apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen, Esa Katajamäki ja Tapani Kurkela. Poliitikoista toimikunnassa ovat olleet mukana Kiia Korhonen (kok.), Pekka Heikkilä (kesk.), Taina Pitkänen-Koli (vihr.), HeikkiKeränen (sd.) ja Seppo Moilanen (vas.). Pienemmillä ryhmillä ei ole ollut edustusta toimikunnassa.
Toimikunta on johtopäätöksissään yksimielinen Seppo Moilasta lukuunottamatta siitä, että valtuuston hyväksymä energiastrategia voidaan parhaiten toteuttaa yhtiömallin kautta, vaikka valtuusto linjasikin mallin pois marraskuussa. Samoista henkilöistä koostunut strategiatoimikunta esitti jo viime syksynä yhtiömallia, mutta valtuustolle se ei käynyt.
Seppo Moilasen eriävässä mielipiteessä pidetään kiinni nykyisestä liikelaitosmallista. Moilasen mielestä energialautakunnan alaisuudessa kaupunkilaisten demokraattiset edut pystytään turvaamaan, kun yhtiömallissa energia-asiat etääntyvät oululaisista osakeyhtiölain suojaan.
Kolme hallintomallia
Toimikunta on käynyt läpi kolme eri hallintomallia, joista yhtiömalliin on saatu vielä kolme eri alavaihtoehtoa.
Ensimmäisenä vaihtoehtona on jatkaa nykyisellä liikelaitosmallilla energialautakunnan alaisuudessa sekä Oulun Sähkönmyynti Oy että Turveruukki Oy jatkaisivat omien hallitustensa alaisina. Miinukseksi toimikunta katsoo mallille muun muassa sen, ettei malli ohjaa toimintaa eikä ketju toimi. Plussapuolelle lasketaan, ettei ratkaisusta koidu maksettavaksi veroja valtiolle.
Toisena vaihtoehtona on käsitelty sähköverkkoliiketoiminnan yhtiöittämistä, jos viranomaiset sitä edellyttävät. Kakkosvaihtoehto on muuten plussineen ja miinuksineen sama kuin ykkönen, mutta toiminnot hajoavat entisestään.
Kolmosvaihtoehdon yhtiömallit on jaettu alalohkoihin A,B ja C. A:ssa voimalaitokset ja kiinteistöt jäisivät suoraan kaupungin omistukseen ja yhtiö vuokraisi ne. B-mallissa yhtiö omistaisi koko käyttöomaisuuden. Toimikunnan esittämässä C-mallissa kaupungin omistukseen jäisivät vain kiinteistöt, jotka yhtiö vuokraa kaupungilta.
C-malli on siis A:n ja B:n välinen kompromissi, jossa toimikunta haluaa varmistaa kaupunginvaltuuston määrysvaltaa energia-asioissa. Rakennusten omistajana valtuustolla olisi sananvaltaa, mitä sen omistamien seinien sisällä puuhataan eikä Oulun Energia Oy:n voimalaitoksia voisi myydä ilman valtuuston päätöksiä.
Tuloutus säilyy
Toimikunnan laskelmien mukaan kaikissa vaihtoehdoissa Oulun kaupunki pystyy kuittaamaan energiatoimesta perinteiset noin 14 miljoonaa euroa taloutensa tueksi. Tosin tuloutustapa vaihtelisivat tase- ja omistusrakenteesta riippuen.
Tuloutusmuotoja ovat kaupungin lainojen korot, pääomalainojen korot ja lyhennykset sekä erilaiset vuokrat, jotka kaikki ovat kaupungille verottomia.
Toimikunta onkin käyttänyt verosuunnittelussaan apuna tilintarkastukseen erikoistunutta konsulttia, joka valvoo kaupungin muiden yhtiöiden toimintaa. Seppo Moilasen mielestä myös kaupungin varsinaisia tilintarkastajia olisi pitänyt kuulla.
Kaikissa toimintamalleissa on lähtökohtana, ettei valtiolle tarvitsisi maksaa veroja. Kunnallisen liikelaitoksen mallissa ei ole veroja. Yhtiömalleissa verottomuuteen on mahdollisuus oikeilla tase- ja omistusjärjestelyillä, poistosuunnittelulla ja konsernisiirroilla. Toimikunta arvioi, että kakkosmallissa verot tulevat vastaan nopeimmalla aikataululla. Mallissa 3C kaupunki joutuu yhtiön perustamisvaiheessa maksamaan neljän prosentin varainsiirtoveroa, joka laskelmissa arvioidaan 0,7 miljoonaksi euroksi.
Toimintamalleista on keskusteltu myös Oulun Energian työntekijöitä edustavien henkilöstöjärjestöjen kanssa. Mukana ovat olleet Tekniikan ja Peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ry, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry, Suomen Konepäällystöliitto ry, Kunnallisvirkamiesliitto KVL ry ja Akava ry. Myös Energia-alan työnantajayhdistykseen Enertaan on ollut yhteys. Neuvotteluissa minkään järjestön edustajat eivät ole vastustaneet yhtiöittämistä. Toimikunnan mukaan henkilöstön asema ja eläkkeet on järjestettävissä nykyisen työllisyysturvan ja työehtojen mukaisesti.