Kaupungin rakennuslautakunta ei antanut lupaa Oulun Energialle sijoittaa biokaasujohtoa yksityisen maanomistajan maalle ilman maanomistajan suostumusta.
Oulun Energia rakensi kesällä 1999 maanalaisen biokaasujohdon Ruskon kaatopaikalta Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Johto oli tarkoitus sijoittaa kaupungin omistamille maille, mutta erehdyksessä osa johdosta upotettiin yksityisen maanomistajan maille. Virhe tapahtui muutaman kymmenen metrin matkalla, tarkalleen ottaen 46 metrin verran.
Toukokuussa 2001 rakennuslautakunta myönsi Oulun Energialle luvan sijoittaa läpimitaltaan 140-millisen johdon Ruskon kaupunginosassa yksityiselle maalle, koska kyse oli kiinteistöä palvelevasta johdosta eikä lautakunta katsonut siitä aiheutuvan yksityiselle maanomistajalle haittaa.
Rakennuslautakunta kehotti neuvottelemaan sopivasta korvauksesta maanomistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, lautakunta kehotti käyttämään hyväksi lunastuslakia.
Maanomistaja valitti rakennuslautakunnan lupapäätöksestä Oulun hallinto-oikeuteen, joka viime tammikuussa kumosi rakennuslautakunnan lupapäätöksen ja palautti asian uudelleen lautakunnan käsittelyyn. Niinpä asiassa yritettiin jälleen hakea sopuratkaisua.
Sittemmin maanomistaja ja Oulun kaupunki ovat huhtikuussa 2002 tehneet Ruskossa maakaupan, jonka jälkeen Oulun Energian johtoa on enää 26 metriä luvattomasti yksityisen maanomistajan maalla. Sopua tästä putkenpätkästä ei ole vieläkään löytynyt.
Niinpä Oulun hallinto-oikeuden päätöksen ja Korkeimman oikeuden vuonna 1992 puhelinkaapelia koskevan ratkaisun perusteella kaupungin rakennuslautakunta hylkäsi syyskuussa Oulun Energian lupahakemuksen saada rakentaa biokaasujohto toisen maalle ilman maanomistajan suostumusta.
Lautakunta toteaa, että sijoitusluvalle ei voi olla perusteena se, ettei maanomistajan kanssa ole päästy sopimukseen. Lautakunnan tuoreimman näkemyksen mukaan Oulun Energialle ei myöskään aiheudu kohtuuttoman suuria kustannuksia johdon siirrosta lailliseen paikkaan. Johdon pitäminen nykyisellä paikallaan jopa vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista, jossa yksityisen maa on kaavoitettu puistoksi virkistyskäyttöön.