Kärppien puheenjohtaja Seppo Arponen on äärimmäisen inspiroiva keskustelukumppani. Suuri yleisö näkee Arposessa Kärppien suuruuden rakentajan, mutta tyylikkäästi harmaantunut herrasmies on myös paljon muuta.
Työurallaan Arponen liikutteli miljardien markkojen rahavirtoja Finnveran liiketoimintajohtajana. Vuonna 1973 kädessä ei ollut taskulaskin vaan rynnäkkökivääri. Rauhanturvaustehtävä Suezin kriisipesäkkeessä valotti Arposelle elämän raadollista puolta.
Elämänkokemuksen ja sivistyneisyyden yhdistelmä on tekijä, joka erottaa Kärppien keulakuvan monista muista urheilujohtajista. Arponen ymmärtää liike-elämän lainalaisuudet ja pystyy hahmottamaan pienten yksityiskohtien takaa suuria asiakokonaisuuksia.
Kun Arponen luopuu Kärppien puheenjohtajuudesta, menettäjä ei ole vain oululaisseura vaan koko suomalainen kiekkoperhe. Arposen visioita on kuunneltu viime vuosina herkällä korvalla maan joka kolkassa.
Viime päivinä Arponen ei ole miettinyt vain Kärppien tilannetta. Yhtä lailla Arponen on huolissaan kotikaupunkinsa ilmapiiristä, jota hän kuvailee "eltaantuneeksi". Paistattelevatko oululaiset todellakin auringossa, joka on laskenut taivaanrantaan jo aikaa sitten?
Arponen tietää pelin hengen.
Jos Oululla menee huonosti, säteilee vaikutus myös Kärppiin.
Kärppien ja Arposen yhteinen taival alkoi kesäkuussa 1995. Nyt Kärpät on suomalainen ja eurooppalainen suurseura. Viime vuosien saavutukset huomioiden on hämmästyttävää, miten vähän Arposesta löytyy arkistokuvia.
Mutta juuri se kertoo Arposesta olennaisen. Hän vetäytyy juhlahumussa aina sivummalle ja astuu takarivistä esiin, kun tulipalo vaatii sammuttajaa - kuten esimerkiksi Jere Karalahden tai Mikael Granlundin tapauksissa.
Kärpissä Arposella on jäljellä vain yksi tehtävä, josta hän ei liikoja huutele. Arponen haluaa nähdä Granlundin ensi syksynä Kärppien paidassa. Ja sen eteen hän on valmis tekemään kaiken mahdollisen ja mahdottoman.
kimmo.siira@kaleva.fi
