"Se on hyvä idea. Oulun mallia sopisi levittää laajemmallekin", kiittelee Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne entisen kotikaupunkinsa säästölinjapäätöstä, jossa osa säästöistä palautetaan työntekijöille bonuksina.
"Oulun homma voi olla järkevä. Pidän sitä hyvänä ratkaisuna ja uskon sen tuottavan tuloksia", Parjanne kommentoi sitä, että koko henkilöstö palkitaan bonuksilla.
Hänen mukaansa palkitsemispuoli on kunnissa hyvin heikkoa ja vähän jäykkääkin. "Palkitseminen on ollut toki mahdollista, mutta sitä ei ole juuri käytetty. Lisäksi palkitsemistavat ovat pieniä."
Kun tuottavuushyödystä osa palautetaan Oulun kaupungin päättämään tapaan palvelujen alkulähteelläkin työskenteleville ihmisille, koko työntekijäjoukko sitoutuu valittuun menettelyyn. "Varmasti työyhteisön henki ja ilmapiiri ovat näin parempia. Kokonaishyötykin on parempi kuin vain ylhäältä käskyttämällä", Parjanne toteaa.
Kahdeksan vuotta Oulun kaupunginjohtajana 1990-luvulla toiminut Risto Parjanne kertoo, että Oulun asioita ja kehitystä tulee seurattua yhä paljon tarkemmin kuin muita kaupunkeja. Tunteehan hän kaupungin kuviot ja tekee nykyisten päättäjienkin kanssa kiinteää yhteistyötä.
Oulun seudulla, mutta myös laajemminkin, Parjannetta kiinnostaa erityisesti se, miten haetaan kehittämispotentiaalia seudullisesti.
Tässä Oulun seudulle tulee ensin kehuja, mutta heti perään vaatimus vauhdin kiihdyttämisestä. Muuten Jyväskylä kiilaa ohi. Nyt se hengittää jo niskaan.
Parjanne toteaa, että Oulussa seutuyhteistyötä käynnistettiin laajamittaisemmin jo hänen johtajavuosinaan. "Siinä on nyt päästy määrättyyn vaiheeseen. Se tie on nyt kuljettu loppuun."
"Oulun rakenne ja koko kaupunkiseutu elää samoista vahvuuksista ja samanlaisesta strategista. Seudulle saatiin yhteinen yleiskaavakin ensimmäisenä Suomessa, mikä oli hyvä pohja yhdyskuntarakenteen kehittämiselle", Parjanne listaa Oulun seutukunnan plussat.
Heti perään hän ilmoittaa: "Olin ajatellut, että tästä päästäisiin jo seuraavaan vaiheeseen eli olisi ollut kypsyyttä sopia siitäkin, miten seudullisesti esimerkiksi asuinalueita otettaisiin käyttöön."
"Nyt Oulussa pitää ottaa selvä harppaus. Alue tarvitsee selvästi lisäpotkua vahvistuakseen ja mennäkseen eteen päin", Parjanne painottaa.
Hän myöntää, että seutuyhteistyössä asioista voidaan sopia ainoastaan konsensusmenettelyllä.
Nyt alueen kunnat kyräilevät toisiaan ja yhteistyö ontuu. Yleiskaavastakin tuntuu muodostuneen ase kuntien välisessä taistelussa.
"Ideapark-kähinöitä ei varmaan olisi ollut, jos olisi ollut yksi kunta. Nyt kannattaa ehdottomasti aloittaa nämä kuntaliitosselvitykset ja katsoa, miten Oulusta saadaan vielä vahvempi valtakunnallinen toimija", Parjanne sanoo.
Jos ja kun monikuntaselvitys syksyllä alkaa, mihinkään selvitysmyllyyn sitä ei Parjanteen mukaan voi pitkäksi aikaa haudata. Selvityksen pitäisi tulla alle vuodessa, ja lopullisten päätösten olla valmiina seuraavan kunnallisvaalikauden alussa, Parjanne linjaa.
Hänen mielestään mihinkään löysäilyyn ja turhiin aikalisiin ei ole senkään vuoksi varaa, että "tässä kaikessa on edessä myös todella uskomaton määrä hommaa".
Jos ei tehdä mitään, Oulun ja lähikuntien voimat hajoavat, Parjanne varoittaa.
"Silloin pelataan helpommin osaoptimointipeliä. Siinä jokainen pelaa omaan pussiinsa eikä lopputulos kokonaisuuden kannalta ole hyvä. Jos taas pannaan voimat yhteen, voidaan ihan toisella tavalla miettiä muun muassa maankäyttöä tai vaikkapa suhdetta sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoon, johonkin elinkeinohankkeeseen jne."
Oulu ei puolen Suomen johtavana keskuksena Parjanteen mukaan kuitenkaan häviä mihinkään, päin vastoin.
"Oulun valttina ovat määrätyt hyvät piirteet. Kaupungilla on ollut pitkään hyvin läheinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa; yritysten, Teknopoliksen ja yliopiston, jonka tieteen suuntautuminen antaa myös hyvät mahdollisuudet tähän"
Globaalisti elektroniikka ei kuitenkaan voi koko ajan vetää. Siksi Oulussakin pitää keksiä jotain uutta, vaikka se on vaikeaa.
"Ne ovat kapeampia alueita, joissa uutta voidaan löytää. Uskon kyllä, että Oulussakin niitä löydetään", Parjanne sanoo.