Oululainen identiteetti ja itsetunto ovat avainsanoja uudessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Keskiviikkona julkaistu ohjelmaa esittää yhdeksän linjausta ja 32 toimenpide-ehdotusta, joilla oululaista arkkitehtuuria ja samalla kaupunkilaisten viihtyvyyttä voitaisiin ylläpitää, kehittää ja valvoa.
Sen eräs ydinajatuksista on, että hyvä arkkitehtuuri on myös hyvä pohja oululaiselle itsetunnolle ja imagolle.
Linjausten taustalla on valtioneuvoston vuonna 1998 hyväksymä Suomen arkkitehtuuripolitiikan ohjelma. Sen jälkeen on virinnyt halu laatia alueellisia arkkitehtuuripoliittisia ohjelmia eri puolilla Suomea.
Oulun arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laatimisesta tehtiin valtuustoaloite kesällä 2001.
Ohjelman julkistamistilaisuudessa keskiviikkona kaupunkilaisen näkökulmasta puhunut Kalle Reinikainen Yhdyskuntasuunnittelun seurasta korosti, että arkkitehtuurin vaaliminen on samalla oululaisen identiteetin ja itsetunnon vaalimista. Hänen mukaansa Oulussa on on perinteisesti ajateltu kahdella tavalla: kaikki on joko rakennettava uudelleen tai toisaalta lähes kaikki halutaan säilyttää. Juuri tähän tilanteeseen arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tulee Reinikaisen mukaan mahdollisuutena, koska siinä on luotu yhteiset pelisäännöt ja kokonaisnäkemys arkkitehtuurista.
Ohjelman mukaan esimerkiksi paikallinen rakennusperintö on kaupungin rakennettu muisti. Toimenpide-ehdotuksena rakennusperinnön osalta ohjelmassa listataan muun muassa vanhentuneiden asemakaavojen kartoittaminen suojelumerkintöineen ja niiden uusimisen kiireellisyysjärjestys.
Myös moderni rakennusperintö inventoidaan, dokumentoidaan ja listataan. Samalla tuetaan myös rakennusperinnön tutkimusta.
Myös rakentamisen laatu ja taloudelliset seikat otetaan ohjelmassa huomioon. Toimenpide-ehdotuksissa mainitaan muun muassa, että urakoitsijoiden valinnassa korostetaan laatua. Valintaperusteena pidetään hinnan ohella kokonaistaloudellisuutta, johon sisältyy rakentamisen laadullisten ominaisuuksien arvostaminen.
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma on ohjeellinen. Sitä varten perustetaan kahden vuoden kuluessa seurantaryhmä, jonka tarkoituksena on seurata, kuinka linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia toteutetaan käytännössä. Työryhmä toimii kolme vuotta ja tekee toiminnasta loppuraportin, joka esitellään kaupunginvaltuustolle.
Ohjelma ajanmukaistetaan seurantaryhmän havaintojen perustella viimeistään viiden vuoden kuluttua.